Meppien vastaukset

Mepit haastateltiin sähköpostilla. Heidän sähköpostivastauksensa ovat aakkosjärjestyksessä luettavissa kokonaisuudessaan tässä.

Suluissa puoluekanta sekä tieto, miten henkilö äänesti 12.9, kun direktiiviesitys hyväksyttiin äänin 438-226). Seuraavan kerran direktiivistä äänestetään tämän kuun lopussa.

Tätä kysyimme:

1. Saitko normaalia enemmän puhelin-, tekstiviesti- tai meiliyhteydenottoja tekijänoikeusdirektiiviä käsiteltäessä? Osaatko arvioida suurin piirtein määrää?
2. Minkä sisältöisiä ne pääasiassa olivat?
3. Miten kommentoit tätä kokemusta?

Näin mepit vastasivat:

Heidi Hautala (vihr.) äänesti syksyllä parlamentissa ja nyt JURI-valiokunnassa direktiiviä vastaan:

1. Kyllä sain. Tekijänoikeusaiheiset yhteydenotot alkoivat jo aivan kauden alussa, kun tekijänoikeusuudistus oli tiedossa, vaikka itse direktiiviesitys ei vielä ollut ulkona. Etenkin tekijänoikeusjärjestöt olivat yhteydessä säännöllisesti ja mm. nostivat arvokuilun ongelman esille ennen kuin tekijänoikeusdirektiivin käsittely oli alkanutkaan.

Olen JURI-valiokunnan jäsen, joten direktiiviä käsiteltäessä yhteydenottoja meilillä tuli päivittäin. Puhelimitse tuli lähinnä tapaamispyyntöjä, ei niinkään varsinaisia vaikuttamispuheluita. Olen kommentoinut tekijänoikeusuudistusta paljon myös julkisuudessa, joten ehkä se vähensi suoria puheluita. Äänestyksien alla sähköpostikampanjointi kiihtyi entisestään. Tuolloin laskin saaneeni yli 30.000 sähköpostia kansalaisilta, järjestöiltä ja yrityksiltä!

On tärkeää saada tietoa eri näkökulmista. Olen tavannut niin tekijänoikeusjärjestöjä ja oikeudenhaltijoita (mm. GESAC, IFPI, ECSA, EMMA-ENPA, EWC sekä suomalaisia toimijoita, mm. Teosto, Gramex ja Sanasto), etujärjestöjä (esim. EK ja Medialiitto), yrityksiä (Google, Microsoft, Sky, Spotify) sekä kansalaisjärjestöjä (esim. EDRI). Tapaamiseni ovat lobbarikalenterissani verkkosivuillani, http://www.heidihautala.fi/fi/parlamentti/lobbarilista/.

2. Viestit olivat lähettäjiensä näköisiä. Kansalaiset, etenkin nuoret, olivat huolissaan ennen muuta internetin tulevaisuudesta, miten direktiivin edellyttämä sisältösuodatus (artikla 13) tai uutisartikkeleiden linkkaus (artikla 11) tulee käytännössä toimimaan. Tietenkin paljon viestejä tuli kampanjoivien kansalaisjärjestöjen sivujen kautta, mutta paljon myös viestejä esim. IT-ammattilaisilta, jotka olivat käyttäneet kirjoittamiseen aikaa ja vaivaa. Näihin viesteihin yritin aina vastatakin.

Tekijänoikeusjärjestöt, oikeudenhaltijat ja yritykset puolestaan toimittivat muistioitaan ja kannanottojaan. Usein pyysimme heitä toimittamaan näkemyksensä meilillä. Ammattilobbarit esittävät asiansa selkeästi, ovat tavoitettavissa ja ovat valmiita keskustelemaan eriävistäkin näkökulmista. Ei minulla ole lobbareista pahaa sanottavaa, parhaat ratkaisut löytyvät juuri keskustellen.

Ei voi kuitenkaan sanoa, että esim. nuoret ovat direktiiviä vastaan ja luova ala sen puolesta. Yhteydenotoissa on käynyt selvästi ilmi, että kulttuuri ja luovan työn toimintaedellytykset ovat ihmisille valtavan tärkeä asia! Samaan aikaan direktiiviä ja sen sanamuotoja ovat kyllä taiteilijatkin kritisoineet. Julkisuudessa on pyritty yksinkertaistamaan asiaa tai ns. kuvitteellisen vastapuolen vaikuttimia ihan liikaakin ja usein vailla perusteita.

3. Meppeihin kohdistetun lobbauksen ja vaikuttamisen näkökulmasta tekijänoikeusdirektiivi pääsee kyllä korkeimpaan luokkaan, mutta kyllä muuallakin osataan. Esimerkiksi maatalous- ja metsäpolitiikka sekä kaikki mikä liittyy autoiluun, näkyy aina meppien toimiston arjessa lisääntyneinä yhteydenottoina. Hyvä, että yhteiset EU-asiat kiinnostaa, kyllä meppeihin saa olla yhteydessä!

Liisa Jaakonsaari (sd.) äänesti syksyllä direktiiviä vastaan:

1. Sain normaalia enemmän sähköpostia, mutta kuitenkin alle 100 viestiä. Esimerkiksi kauppasopimuksista kuten CETA ja TTIP tuli moninkertainen määrä. Väittäisin että tuhansia.

2. Hyvin asiallisia. Osa oli “monistettuja”, mutta valtava määrä huolellisesti argumentoivia ja analysoivia henkilökohtaisia kannanottoja erityisesti artikloista 13 ja 11. Viesteissä pohdittiin isojen jättien vallan rajoittamista, mutta samalla pelättiin lapsen menemistä pesuveden mukana eli yksittäisten ihmisten oikeuksien ja internetin vapauden menetystä. Ymmärrettävästi nuoret olivat liikkeellä.

3. Kansalaispalaute oli positiivinen ja luottamusta herättävä. Se kertoi, että Euroopan parlamentissa ei sittenkään eletä, ei kuplassa eikä koplassa, vaan monimutkaisissa ja vaikeissa asioissa yhteys kansalaisyhteiskuntaan toimii.

Anneli Jäätteenmäki (kesk.) äänesti syksyllä direktiivin puolesta:

1. Sain huomattavan määrän palautetta sekä sähköpostitse että puhelimitse. Tekijänoikeusdirektiivi on herättänyt runsaasti mielenkiintoa moneen muuhun tällä kaudella käsiteltyyn lakihankkeeseen verrattuna.

2. Erityisesti kiinnitettiin huomiota artikloihin 11 ja 13, joista palautteen lähettäjät olivat huolissaan.

3. Kansalaispalaute ja kansalaisten aktiivisuus on hyvä asia. Päätöksenteon tueksi on hyvä kuulla mahdollisimman monia näkökulmia. Palautteen määrä ei ratkaise ainakaan omaa kantaani itse asiaan, mutta asiantunteva ja rakentava palaute auttaa ymmärtämään esitysten erilaisia puolia.

Miapetra Kumpula-Natri (sdp.) äänesti syksyllä direktiivin puolesta:

1. Kyllä, paljon samansisältöisiä sähköposteja tuli ennen parlamentin äänestystä neuvottelukannaksi. Myös yksilöllisiä viestejä aiheesta on tullut enemmän kuin muista asioista, joita tällä kaudella (yli neljän vuoden aikana) on käsitelty. Tämä asia nousee esiin säännöllisesti myös kasvotusten ja esim. lukiovierailuilla näin on käynyt useamman kerran. Asia kiinnostaa erityisesti nuoria.

2. Yhteydenottoja on kumpaankin suuntaan. Enemmän on huolta internetin vapaudesta, koska pelätään muutosta nykyiseen ja uhkausta varmuuden vuoksi sisällön rajoittamisesta.

3. Olen myös havainnut, että kaikilla asiasta yhteyttä ottaneilla on jo valmiiksi mielipide ja luettua taustatietoa jotain kautta. Vaikea löytää säädelty tasapaino, jossa tekijöitä voidaan suojata ja toisaalta mahdollistaa monia tekijöitäkin (ehkä vähemmän ammatikseen toimivia) viehättävät laajat jakelukanavat.

Merja Kyllönen (vas.) äänesti syksyllä direktiivin puolesta:

1. Sain kymmeniä tuhansia sähköposteja, kymmeniä kirjeitä ja puheluita.

2. Puolesta ja vastaan aika lailla saman verran

3. Ei yllättänyt, muutaman muun lainsäädännön kanssa kokenut saman. Tietyt direktiivit herättävät tunteita enemmän kuin toiset ;)

Sirpa Pietikäinen (kok.) äänesti syksyllä direktiivin puolesta:

1. Tuhansia koko prosessin aikana.

2. Valtaosassa sama, hyvin pienessä määrin muunneltu sisältö. Lähtee perusajatuksesta, että lainsäädäntöehdotus tekee vapaan internetinkäytön ja sisällönjakamisen mahdottomaksi ja voi estää nettipalvelujen saatavuuden Euroopassa.

3. Viestin lähettäneiden joukossa on varmaan monia asiasta oikeasti huolestuneita kansalaisia, mutta se, että massiivinen valtaosa on saman sisältöisiä ilman nimeä ja sähköpostiloppuliitteitä lähetettyjä viestejä panee miettimään, kuinka paljon viestinnässä on kyse masinoidusta ja automatisoidusta vaikuttamisesta, ja että onko tämän takana kaupallisen vaikuttamisen toimijoita, jotka ovat pahimmassa tapauksessa käyttäneet ihmisten huolestuneisuutta härskisti hyväkseen.

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) äänesti syksyllä direktiiviä vastaan:

1. Tekijänoikeusdirektiivi kiinnostaa ihmisiä selvästi, ja olen saanut asiasta satamäärin sähköpostiini yhteydenottoja. En muista meppiuraltani toista vastaavaa asiaa, jossa lobbaus puolesta ja vastaan olisi ollut niin voimakasta.

2. Olen saanut palautetta puolesta ja vastaan esimerkiksi sosiaalisen median sisällöntuottajilta, kansalaisoikeus- ja luovien alojen järjestöiltä, pk-yrittäjiltä ja kansalaisilta. Valtaosa saamastani palautteesta on ollut kriittistä, ja huolenaiheet ovat olleet monissa viesteissä samansisältöisiä. Erityisesti artiklojen 11 ja 13 muotoilut on koettu ongelmallisiksi. Ihmiset ovat huolissaan esimerkiksi artikla 13:n käytännössä vaatimien automaattisten sisällöntunnistustekniikoiden luotettavuudesta, ilmaisunvapaudesta internetissä sekä alan pk-yritysten mahdollisuudesta kilpailla kansainvälisten jättien kanssa. Artikla 11 taas muuttaisi uutisiin linkittämisen logiikkaa, mikä voi johtaa valeuutisten määrän lisääntymiseen ja pienentää pienten julkaisujen näkyvyyttä. Ymmärrän täysin direktiivin puolestapuhujien pyrkimyksen turvata tekijänoikeuksien toteutumisen internetissä, jotta luovan alan toimijat ja uutisjulkaisut saisivat reilun korvauksen työstään. Huolellisen harkinnan jälkeen koin kuitenkin uudistukseen liittyvät riskit liian suuriksi, ja äänestin esitystä ja sen ongelmallisia artikloja vastaan.

3. On hyvä, että ihmiset antavat palautetta ja kertovat oman näkökulmansa. Mitä enemmän tietoa on käytettävissä, sitä perustellumpia päätöksiä voidaan tehdä. Tässä tapauksessa palautteen määrä oli kuitenkin valtaisa, ja tekijänoikeusdirektiiviä koskevat viestit täyttivät käytännössä sähköpostilaatikkoni.

Petri Sarvamaa (kok.) äänesti syksyllä direktiivin puolesta:

1. Kyllä. Vähintään satoja, mahdollisesti yli tuhat.

2. Arvioisin, että lähes 100 % oli negatiivisa. Niissä vastustettiin erityisesti kahden artiklan, 11 ja 13, sisältöä

3. Minulle kävi hyvin varhaisessa vaiheessa selväksi, että kyseessä oli masinoitu ja organisoitu kampanja, jonka tavoitteena oli estää erityisesti suurten nettialustojen velvollisuus suorittaa säännelty korvaus tekijänoikeuden alaisista teoksista. Joukossa oli toki paljon yhteydenottajia, jotka vilpittömästi uskoivat, että artikla 13 tuhoaa myös pieniä alustoja. Suurin osa näistäkin oli kuitenkin lähestynyt isolla rahalla lanseerattujen yhteydenottolomakkeiden kautta.

Mirja Vehkaperä (kesk.) äänesti syksyllä direktiivin puolesta:

1. Tekijänoikeusdirektiiviin liittyen olen saanut ja saan yhä paljon yhteydenottoja kansalaisilta kuin mihinkään muuhun mietintöön liittyen tähän asti. Suurin osa yhteydenottoja on ollut sähköpostiviestejä. Yksittäisten kansalaisten yhteydenottoja on tullut joitain satoja, ja automaattisten nettiadressien kautta lähetettyjä viestejä tuli viime vuonna jopa tuhansia. Viestejä on tullut niin suomalaisilta kuin koko Euroopan alueelta. Esimerkiksi viime viikolla sain n. 35 yhteydenottoa.

2. Kansalaiset ovat ennakoineet tulevan direktiivin mahdollisia vaikutuksia varsin monenkirjavasti. Monet ihmiset ovat olleet huolissaan Internetin vapauden rajoittamisesta ja vastustaneet artikloita 11 ja 13. Muutamissa puheluissa on kyselty koko internetin tai esimerkiksi YouTuben sulkemisesta. Toiset taas ovat olleet tyytyväisiä siihen, että direktiivi takaa myös luovan työn tekijöille heidän ansaitsemansa palkan digitalouden aikakaudella.

3. Yhteydenottoja on tullut niin paljon, että kaikkiin on ollut mahdotonta vastata. Positiivista on ollut huomata, että kansalaiset seuraavat EU:n päätöksentekoa ja haluavat siihen vaikuttaa ottamalla meppeihin yhteyttä. Automaattiset sähköpostiviestit eivät ole tehokkaita: jopa tuhansien, juuri saman sisältöisten viestien saaminen oli liikaa eikä määrä tehostanut viestiä. Yksittäisen kansalaisen itsekirjoittaman viestin lukemiseen puolestaan löytyy aina aikaa. Olen erittäin kiitollinen, että niin Gramex kuin useat muutkin alan toimijat ovat aktiivisesti viestineet mediaan tekijänoikeusdirektiivin vaikutuksista.