Kasvusopimus on myös musiikkialaa koskeva yhteistyömalli
Vuoden verran valmisteltu monistettavien sisältöalojen kasvusopimus julkistettiin tiistaina 5.3.2024.
Kasvusopimus on julkisen ja yksityisen sektorin uusi toimintamalli, jossa sovitaan yhteisistä tavoitteista ja sitoudutaan työskentelemään niiden hyväksi. Niitä alettiin kehittää vuonna 2022, ja ensimmäinen av-alalle suunnattu kasvusopimus julkistettiin viime vuonna.
Tiistaina julkistettu luovien monistettavien sisältöjen kasvusopimus pitää sisällään musiikki-, kirjallisuus- ja pelialan. Se on noin 35-sivuinen julkaisu, joka sisältää hyviä analyysejä ja ehdotuksia, mutta ei elinkeinotukia ja rahoitusta niiden toteuttamiselle.
Aineeton pääoma avain kasvuun
Monistettavissa luovissa sisällöissä liiketoiminta perustuu pitkälti tekijänoikeuksiin ja muuhun aineettomaan pääomaan. Monistettavien sisältöjen alueella toimii VTT:n selvityksen mukaan yli 8500 yritystä, joiden liikevaihto on yhteensä 7,7 miljardia euroa.
Kasvusopimuksen malli on haettu Brittein saarilta. Siinä sovitaan yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin välillä niistä askeleista, joilla kumpikin osapuoli tavoittelee yhteistä visiota. Monistettavien luovien sisältöjen kasvusopimuksessa tämä visio on: ”Suomessa on maailman toimivin monistettavien sisältöjen kasvuekosysteemi”.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tämä ekosysteemi toteutuu, kun yrityksistä löytyy kasvuhalua ja -osaamista ja kun markkinoilla on riittävästi kasvun kaipaamaa rahoitusta. Yksi keskeinen tavoite on, että IP-oikeudet eivät karkaisi ulkomaille vaan ne omistettaisiin suomalaisissa yrityksissä ja niitä hyödynnettäisiin laajasti yli yksittäisten tuoterajojen.
Fiksuja tavoitteita…
Kasvusopimus-prosessissa pidettiin useita workshoppeja ja seminaareja, joissa kartoitettiin sitä, minkä edellytysten tulisi toteutua, jotta edellä kuvattu tavoite saavutettaisiin.
Tältä pohjalta julkaisussa on kirjattu kuusi priorisoitua tavoitetta, joihin tulevaisuudessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota:
”1. Kehitämme suomalaisten IP-oikeuksien jalostusastetta korkeammaksi ja mahdollistamme oikeuksien paremman jatkohyödyntämisen.
2. Panostamme järjestelmällisesti kansainväliseen näkyvyyteen.
3. Kehitämme koulutustoimijoiden ja luovien alojen yritysten välistä yhteistyötä ja osaamistarpeiden tunnistamista.
4. Luomme uusia alustoja toimijoiden kohtaamiselle, dialogille ja toimialarajat ylittävälle yhteistyölle.
5. Muodostamme kasvuekosysteemin KPI-mittarit (Key Performance Indicators) ja asetamme kasvun vertailuluvut (delta).
6. Varmistamme tulosten seuraamisen ja mittaamisen kyvykkyyden.”
Yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista listattiin yritysten ja koulutuskentän yhteistyö. Kasvusopimusprosessin aikana havaittiin, että siinä on vielä paljon parannettavaa; koulutuskentällä ei välttämättä tiedetä yritysten ajankohtaisia tarpeita ja yrityksissä ei puolestaan tunnisteta koulutussektorin potentiaalia.
..mutta miten ne toteutetaan?
Kasvusopimus sisältää siis yhdessä tehdyn analyysin siitä, mitä kasvuun tarvittaisiin sekä yhteistyöprosessin mallin, mutta ei julkista rahoitusta sen enempää ehdotusten kuin yhteistyöprosessin toteuttamiseksi.
Prosessia on tähän asti vetänyt Music X Median toimitusjohtaja Jani Jalonen. Se, mitä seuraavaksi tapahtuu, näyttäisi olevan vielä auki. Työ- ja elinkeinoministeriön puolelta kerrotaan (Teostory 5.3.2024) , että kasvusopimusten koordinointiin ei ole osoitettu resursseja. Yritysten tulee siis huolehtia prosessin edistämisestä itse, kuten aiemmin valmistuneen av-alan kasvusopimuksen kohdalla on jouduttu toimimaan. TEMin Petra Tarjanteen mukaan julkinen sektori osallistuu sitten, kun tulee sille sopivia tehtäviä esimerkiksi lainsäädäntöön ja rahoitusinstrumentteihin liittyen.
Positiivinen alku
Musiikkialan yritykset suhtautuvat kasvusopimukseen periaatteessa positiivisesti, mutta toivovat konkreettisia toimia tavoitteiden toteuttamiseksi.
”Kasvusopimukset ovat uusi ja tervetullut keino julkisen sektorin ja yritysten välille käydä dialogia siitä, kuinka luoville aloille on saatavissa konkreettista kasvua”, sanoo Musiikkituottajat IFPI Finlandin toiminnanjohtaja Antti Kotilainen.
”Kasvusopimusten suurin vahvuus on kasvun edellytysten kokonaisvaltainen tarkastelu ja siitä johdettu laaja-alainen toimenpide-ehdotusten kokonaisuus”, sanoo Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku. ”Viime kädessä ratkaisevinta on kuitenkin yritysten aito halu kasvaa merkittävästi.”
”Musiikkialan kannalta sopimuksen yksi innostavimmista piirteistä on pyrkimys löytää uusia kasvun lähteitä toimialojen perinteisiä rajoja rikkovasta yhteistyöstä jo tuotekehityksestä lähtien”, sanoo Muikku.
Konkretiaa tarvitaan
”Nyt julkistettu monistettavien sisältöalojen kasvusopimus luo puitteet sille varsinaiselle jatkotyölle, jossa kasvua rakennetaan”, sanoo Kotilainen.
”On ensisijaisen tärkeä varmistaa, että kasvusopimuksessa esille tuotuja tavoitteita ja niitä tukevia toimenpiteitä työstetään ja kehitetään eteenpäin ja että julkinen sektori on mukana myös tässä jatkotyössä.”
”Kasvusopimuksessa on luotu kokonaisvaltainen lista tarvittavista toimenpiteistä. Seuraavassa vaiheessa niitä on ryhdyttävä toteuttamaan konkreettisesti ja koordinoidusti”, sanoo Muikku.
Hallitusohjelmassa on paljon kirjauksia luovien alojen kasvun edistämisestä. Mikä on musiikkialan yritysten kannalta tärkeintä?
”Äänite-ala on vahvasti osa kansainvälistä liiketoimintaa ja toimintaympäristöä. Tällöin korostuu EU:n yhtenäisten sisämarkkinoiden eheys ja toimivuus. Pidetään jatkossakin hyvää huolta sisämarkkinoiden eheydestä ja vahvasta tekijänoikeudesta, ne mahdollistavat alan kasvun”, vastaa Kotilainen.
”Luovien alojen kannalta tärkeintä on tunnistaa kasvun toteutumisen kannalta kriittisimmät ekosysteemien kohdat. Tukitoimenpiteet tulee kohdentaa niihin toimialan ominaispiirteet ymmärtäen”, korostaa Muikku. ”Ala ei kaipaa niinkään uusia julkisen puolen toimintoja, kuin jo olemassa olevien tehokkaampaa hyödyntämistä.”
Tutustu kasvusopimukseen tästä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165476
Kasvusopimuksesta laajemmin Creative Finlandin sivuilta: https://www.creativefinland.fi/kasvusopimus
