Investointeja, jotka tuottavat vuosikymmeniä 

Ensi viikolla eduskunta aloittaa hallituksen talousarvioesityksen käsittelyn. Budjettikeskustelussa puhutaan jälleen kasvusta, investoinneista ja Suomen tulevaisuuden kilpailukyvystä. Keskustelun ytimessä ovat epäilemättä datakeskukset, vihreän siirtymän infrastruktuuri ja energiainvestoinnit. Kaikki nämä ovat tärkeitä. Samalla olisi syytä kysyä, muistammeko riittävästi myös aineettoman pääoman? 

Kesän SuomiAreenassa käydyissä keskusteluissa nousi toistuvasti esiin sama havainto: aineettomaan pääomaan perustuvien toimialojen merkitys kasvaa jatkuvasti, mutta niiden mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta suomalaisessa kasvukeskustelussa. Osana Investointien Suomi -ohjelmakokonaisuutta puhuttiin yhdessä Riku Salomaan (Nordic Music Partners), Sara Nordbergin (Take Two Studios) ja Tuomo Puumalan (Veikkaus) kanssa siitä, miten suomalaiset tarinat valloittavat maailman. Toisessa keskustelussa tarkasteltiin aineettoman pääoman merkitystä kasvulle yhdessä kansanedustaja Inka Hopsun, Roope Lehtisen (Fire Monkey Oy) ja Juho Romakkaniemen (Keskuskauppakamari) kanssa. Keskustelujen yhteinen viesti oli selkeä: aineettomaan pääomaan perustuvien toimialojen merkitys kasvaa jatkuvasti, mutta niiden mahdollisuuksia ei vielä riittävissä määrin tunnisteta suomalaisessa kasvukeskustelussa. 

Uusi biisi voi tuottaa tuloja vuosikymmenten ajan. 

Musiikkiala tarjoaa tästä hyvän esimerkin. Uusi biisi ei ole pelkästään kulttuurituote. Se on immateriaalioikeus, joka voi tuottaa tuloja vuosikymmenten ajan. Yksi menestyvä kappale voi kerryttää tekijänoikeustuloja, lisensointituloja, synkronointikorvauksia, kansainvälistä vientiä sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia vielä kauan alkuperäisen julkaisunsa jälkeen. Aineettoman pääoman luonne on erilainen kuin fyysisten investointien: sen arvo voi kasvaa ajan myötä ja skaalautua globaalisti lähes rajattomasti. 

Musiikkioikeuksien arvo näkyy myös kansainvälisillä markkinoilla. Viime vuosina sijoittajat ovat maksaneet yksittäisistä musiikkikatalogeista jopa miljardin punnan kauppahintoja. Tämä kertoo siitä, että aineettomat oikeudet nähdään yhä useammin pitkäjänteisinä sijoituskohteina. Suomessa aineettomat oikeudet nähdään edelleen liian usein kulttuuripolitiikan eikä elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Kasvun kannalta kyse on kuitenkin samasta asiasta: omaisuudesta, joka tuottaa arvoa. 

Luovien alojen kasvun edistäminen ei myöskään ole yhden ministeriön tai yhden toimialan tehtävä. Jos haluamme kasvattaa musiikki-, av- ja pelialan vientiä, tarvitsemme nykyistä vahvempaa yhteistyötä elinkeinopolitiikan, vienninedistämisen ja kansainvälisten suhteiden välillä. Luovat alat eivät ole vain osa kulttuurisektoria. Ne ovat osa Suomen vientiä, innovaatiotaloutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. 

Myös rakenteita pitää tarkastella uudesta näkökulmasta. Suomalainen talousjärjestelmä on pitkälti rakennettu fyysisten investointien ympärille. Yhä suurempi osa yritysten arvosta syntyy kuitenkin immateriaalioikeuksista, datasta, ohjelmistoista, brändeistä ja sisällöistä. Jos ja kun tavoittelemme kasvua aineettomasta pääomasta, meidän on tutkittava, kannustavatko nykyiset rahoitus- ja verorakenteet siihen riittävästi. Mikäli ei, pullonkaulat pitää purkaa ja rakenteelliset heikkoudet ratkaista. 

Kasvun lähteitä etsittäessä kannattaa katsoa myös sitä, mitä Suomessa omistetaan, ei vain sitä, mitä Suomessa valmistetaan.

Musiikkialan näkökulmasta kysymys on lopulta paljon laajempi kuin ”pelkästään” musiikista. Kyse on siitä, miten Suomessa ymmärretään arvonluonnin muuttuminen. Tulevaisuuden menestyjät eivät välttämättä omista eniten traktoreita tai rakennuksia. He omistavat parhaat ideat, vahvimmat oikeudet, kiinnostavimmat sisällöt ja kansainvälisesti vetovoimaisimmat tarinat. 

Ensi viikon budjettikeskustelussa on hyvä muistaa yksi asia: kasvun lähteitä etsittäessä kannattaa katsoa myös sitä, mitä Suomessa omistetaan, ei vain sitä, mitä Suomessa valmistetaan. 

Luovien alojen tulevaisuus ei rakennu pelkästään tukien tai avustusten varaan. Se rakentuu kilpailukykyisistä yrityksistä, toimivista tekijänoikeuksista, kansainvälisestä kysynnästä ja kyvystä muuttaa suomalainen luovuus pitkäjänteiseksi liiketoiminnaksi. 

Ja juuri siksi aineettoman pääoman pitää olla paljon näkyvämmässä roolissa myös Suomen kasvupolitiikassa. 

Kirjoittaja on Gramexin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.