Yksityisen kopioinnin hyvityksen tulevaisuudesta päätetään eduskunnassa
Yksityisen kopioinnin hyvitys (ns. hyvitysmaksu) on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.
Hyvitys maksetaan Suomessa valtion budjetista ja tilitetään luovan työn tekijöille eli esimerkiksi muusikoille, säveltäjille, sanoittajille, näyttelijöille ja ohjaajille sekä suoraan että yhteisesti kulttuurin edistämiskeskusten kuten Musiikin edistämissäätiön tuen kautta.
Nyt hallituksen esittämä giljotiinileikkaus 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan on alan toimijoiden mukaan perusteeton ja erittäin vahingollinen.
Epäoikeudenmukainen ja perusteeton leikkaus
Yksityisen kopioinnin hyvitys ei ole harkinnanvaraista kulttuuritukea. Se on EU-direktiiviin ja Suomen lakiin perustuva korvaus tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.
Lain mukaan korvauksen tulee olla kohtuullinen. Kohtuullisuus arvioidaan viranomaisen vuosittain teettämän kopiointitutkimuksen perusteella.
Taloustutkimuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa kopioitiin tai tallennettiin kaikkiaan 188–210 miljoonaa musiikki- ja elokuvatiedostoa. Keskimääräisillä kuluttajahinnoilla laskettuna näiden parin sadan miljoonan elokuvan, musiikkitiedoston ja -albumin arvo on yli miljardi euroa.
Siksi kehysriihen leikkaus ei ole järjestöjen mukaan oikeudenmukainen eikä perusteltu.
”Jotta tämä lakisääteinen korvaus voitaisiin puolittaa, kopioinnin ja sen aiheuttaman haitan pitäisi puolittua. Näin ei tilastojen valossa ole. Kenelläkään ei ole myöskään kristallipalloa, josta etukäteen nähtäisiin, että vuonna 2025 kopiointi merkittävästi alenisi,” kertoo Luovat ry:n ja Gramexin edunvalvontajohtaja Lauri Kaira.
”Koska hyvityksen määrä perustuu tutkimukseen, tuollainen päätös on yhtä korni kuin se, että päätettäisiin etukäteen poliittisesti, mikä on kesäkuun keskilämpötila vuonna 2025. Hallituksen tulisi syksyn budjettiriihessä luopua leikkauksesta”, sanoo Kaira.
Dramaattiset seuraukset musiikkialalle
Leikkaus vahingoittaisi toteutuessaan kulttuurialaa kahta kautta. Ensin se leikkaisi 50 prosenttia tekijänoikeusjärjestöjen kuten Gramexin kautta musiikin esittäjille ja tuottajille maksettavia hyvityskorvauksia. Tämän päälle se leikkaisi 50 prosenttia kulttuurin edistämiskeskusten kuten Musiikin edistämissäätiön MES:n määrärahoja.
”Jos yksityisen kopioinnin hyvitys leikattaisiin puoleen, käytännössä kaikki MES:n jakamat tuet kotimaisen ammattimusiikin kentälle putoavat dramaattisesti. On selvää, että tällä olisi vakavat seuraukset suomalaisen musiikin monimuotoisuudelle ja toiminnalle kaikkialla Suomessa,” kertoo Musiikin edistämissäätiön toimitusjohtaja, itsekin muusikkona tunnettu Tommi Saarikivi.
Leikkauksen kerrannaisvaikutukset tuntuisivat järjestöjen mukaan Suomen jokaisessa maakunnassa, kun elinvoimalle tärkeitä musiikki- ja elokuvatapahtumia jäisi järjestämättä. Lisäksi vaikutukset ulottuvat kulttuurivientiin.
”MESin myöntämät tuet ovat olleet tärkeässä roolissa mahdollistamassa uusia avauksia artistiurani aikana. On tärkeää säilyttää tämä mahdollisuus myös tulevaisuuden musiikin tekijöille”, sanoo kampanjakasvona mukana oleva, kansainvälisesti menestynyt blueskitaristi, laulaja, lauluntekijä ja yrittäjä Erja Lyytinen.
Kuinka voin tukea viestiä kansanedustajille?
Kaikki voivat tukea omalla aktiivisuudellaan leikkauksen perumista. Kansanedustajien aktiivisuus valtion ensi vuoden budjetin osalta ratkaisee: taso voidaan pitää ensi vuonna entisellään niin sanottujen eduskunnan joululahjarahojen avulla.
”Musiikin ammattilaisten aktiivisuus on juuri nyt tervetullutta: voit esimerkiksi olla suoraan yhteydessä kansanedustajiin. Etenkin valtiovarainvaliokunnan jäsenet ovat avainasemassa”, kertoo Gramexin viestintäjohtaja Sari Aalto-Setälä.
Lue myös:
