Tekoäly, uhka, mahdollisuus vai perikato
Koneet ovat korvanneet työntekijät maataloudessa, tehtaat ovat syrjäyttäneet käsityöläiset ja automaatio manuaalisen työn. Tehokkuuden on monessa toimessa ollut tarpeenkin lisääntyä, ylläpitoa ja hyvinvointia tarvitsevan väkimäärän alati lisääntyessä.
Nyt on käännetty tuossa kehityksessä uusi luku. Algoritmit ovat kehityneet kyvykkäiksi synnyttämään tieteellisiä artikkeleita ja aikaansaamaan musiikkia, kuvitusta, tarinoita. Ihminen on luonut itselleen uuden työkalun tehostaakseen ja helpottaakseen kaupallisia prosesseja sekä nopeuttaakseen tieteellisen tutkimuksen materiaalien analyysiä mm. rokotetutkimuksessa. Kehitys tuonee eri yhteyksissä meille jokaiselle jotain helpotuksia, mahdollisesti vaikeuksia, mutta varmuudella mullistuksia.
Uusinta kehitystä kutsutaan tekoälyksi. Tietokoneohjelmilla ei kuitenkaan vielä ole omaa itsenäistä älyä, vaan niiden kyky on omaksua valtava määrä niille syötettyä materiaalia ja yhdistellä sitä nopeasti toivotulla tavalla yllättävästikin. Tekoäly ei tipahda taivaalta. Ihminen luo ohjelmat, ihmisten teoksista kopioidaan omaksuttava tieto ja muu data.
Tekoälyä on monta lajia. Luovan työn apuna tai korvaajana käytettävä keinoäly on vaikutuksiltaan erilainen kuin esim. toimistotyön tai lääketeollisuuden apuna toimivat työkalut. Tärkeätä onkin tunnistaa minkälaisesta tilanteesta ja käytöstä on kyse. Keinoäly voidaan ohjata tuottamaan lopputulos ”itsekseen” kokonaan tai sitä voidaan käyttää tekemään jokin työvaihe. Erittäin ratkaisevaa arvioinnille on, kuinka paljon ihmisen luovuutta on käytetty niissä komennoissa, jotka ovat ohjanneet tekoälyn toimintaa. On vielä määrittelemättä miten luovuus ja sen määrä osoitetaan, jotta tekijänoikeuskynnys ylittyy.
Musiikkiala on muutoksen ytimessä. Sävel, sanat tai esitys voidaan kaikki luoda osittain tai kokonaan uusin työkaluin. Yksikään työkalu ei kuitenkaan perustu työkalun omaan luovuuteen vaan kykyyn yhdistellä sille opetettuja asioita pyydetyllä tavalla. Luovuutta tarvitaan ohjelmointiin, keinoälyn koulutusmateriaaliin sekä tekoälylle annettavien tehtävien muotoiluun.
Keinoälyllä voidaan teettää paljonkin luovan työn vaiheita. Tärkeätä on, että lainsäädännöllä turvataan oikeudenmukainen korvaus niille, joiden luovaa työtä käytetään tekoälyohjelmien opettamisessa. Käypään korvaukseen on oltava oikeus myös sillä, joka luovalla tavalla käyttää työkalua. Luovuus on edelleenkin ihmisen ainutlaatuinen arvokas ominaisuus, jota tietokoneohjelmalla voidaan yrittää matkia.
Ihmisyys itsessään on mittaamaton arvo. Erilaisten kyselytutkimusten mukaan ylivoimainen enemmistö yleisöstä haluaa nähdä ja kuulla ihmisten tekemää ja esittämää musiikkia. Markkinoinnissa, tarinoissa on tunnistettu ihmisen olevan toisille ihmisille kiinnostavin ja vetovoimaisin elementti. Menestyvälle musiikille merkitykselliseksi on tunnistettu musiikin takana olevien ihmisten tarinat.
Uskoa sopii, että ihmisyydelle on jatkossakin sijansa ja arvonsa. Työkalut eivät voi olla muuta kuin työkaluja, joista ihminen päättää miten ne toimivat ja mihin niitä voi käyttää.
Ihmisiltä ihmisille.
