Musiikkiala pyrkii vastuullisuuteen

Vastuullinen musiikkiala -hanke lähtee liikkeelle kahdesta eri suunnasta, sanoo Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen. Tavoite on tunnistaa sekä vähentää häirintää ja edistää alan sosiaalista vastuuta sekä toimia omalta osaltaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Aiheita on nostettu esiin jo parin vuoden ajan muun muassa keskustelutilaisuuksissa ja keväällä julkistettiin verkkokysely alan ihmisten kokemasta häirinnästä. Sen löydöksistä kerrotaan tarkemmin oheisessa kainalojutussa.

Toukokuun lopussa iso joukko musiikkialan toimijoita julkisti yhteisen Esiinnyn edukseni -ohjeistuksen. Verkosta löytyvä sivusto on työkalu, jolla halutaan luoda kaikille turvallinen musiikkiala.

Se tarjoaa ohjeet turvallisemman tilan luomiseen sekä hyvän käytöksen mallit. Ala asettaa nollatoleranssin kaikenlaiseen häirintään, syrjintään ja epäasialliseen kohteluun.

“On kyse sitten seksuaalisesta häirinnästä, rasismista tai basistivitseistä”, Kahilainen sanoo.

Sivuilla on ohjeita niille, jotka kokevat epäasiallista kohtelua, sekä niille, jotka sellaista havaitsevat. Sivusto selvittää niiden ilmenemismuotoja. Ohjeiden avulla voi arvioida omaakin toimintaansa.

Häirintäyhdyshenkilöt avuksi

Osa toimintaohjeistusta on nimetä eri tapahtumiin häirintäyhdyshenkilö. “Nykyään eri tilaisuuksissa ja vastaavissa ilmaistaankin jo usein, kuka häirintäyhdyshenkilö on. Heitä on myös koulutettava.”

“Orkestereissa asia on työnantajan vastuulla, mutta freelancereilla tilanne on haastavampi. Kuka vastaa heidän osaltaan? Jos yhdyshenkilöä ei ole, alan järjestöhinkin voi olla yhteydessä.”

Järjestöt toimivat kouluttajina ja tiedottajina näissäkin asioissa, mutta niiden pulma on se, että ne tavoittavat jäsenensä, mutta eivät välttämättä järjestäytymättömiä alan ihmisiä. “Miten tavoitamme kaikki? Meidän pitäisi löytää heidät.”

Keväinen verkkokysely epäasiallisesta käytöksestä alalla oli kattava ja kaikki tahot saatiin helposti mukaan. “Tulokset eivät varsinaisesti yllättäneet, mutta nyt voi viitata faktoihin, kun ne ovat paperilla.”

Musiikkiin ja musiikkikulttuuriin liittyvät usein seksuaalisuus, perfomanssi ja fantasiat. Yleisön on silti ymmärrettävä, ettei esiintyjiä voi silti kohdella eri lailla kuin muita. Artistit kohtaavat joskus häirintää yleisönkin suunnasta.

Muusikkojen liitolla on aihetta käsittelevissä keskustelutilaisuuksissaan käytössä työkalu, jolla voi ehdottaa keskustelunaiheita anonyymeiksi, jos kokee ne vaikeiksi. Tämä on rohkaissut ihmisiä ja saanut huomaamaan, että muutkin haluavat keskustella samoista asioista.

“Musiikki ei saa vaikuttaa ummehtuneena alalta, jolle nuoret eivät halua. Koska vastauksista selviää, että he kokevat häirintää tai heitä ei kuulla, meidän pitää ottaa tämä vakavasti ja tarttua siihen heti.”

Ekologisempaa kiertämistä

Vastuullisen musiikkialan hankkeen toinen puoli on ekologisuus. Siinäkin on edistytty ja keskitytty kiertuetoiminnan kehittämiseen.

“Muutos sekä uusien toimintatapojen kehittäminen ja omaksuminen vaatii aikaa ja kokeiluja. On mietittävä, mikä on massatapahtumien hiilijalanjälki. Miten luoda sellainen estradien verkosto, että bändi kiertäisi yleisön sijasta? Ja miten bändi kiertäisi mahdollisimman vähän ympäristöä kuluttaen?”

Sanni Kahilainen mainitsee vielä yhden esimerkin: soitinten rakentaminen. “Miten panostaa enemmän paikalliseen soitinten rakentamiseen ja saada se kannattavammaksi?”

YK:n päivänä lokakuussa julkistettiin alan yhteinen elma.live -sivusto. Se on tietopankki ja suunnittelutyökalu, joka antaa elävän musiikin edustajille tietoa ja työkaluja kestävän kehityksen edistämisessä.

Elman sivuilta löytyy kursseja, joita voi suorittaa omassa tahdissa. Ne johdattavat erityisesti elävän musiikin ammattilaisia kestävän kehityksen asioihin. Neljän verkkokurssin aiheet ovat ihminen, yhteiskunta, luonto ja talous. Ne jakautuvat yhteensä 13 oppituntiin.

Mukana on vinkki- ja lukulistoja sekä videoita, joilla alan toimijat käsittelevät kestävää kehitystä omassa työssään. Lisäksi sivuilla voi rakentaa oman vastuullisuusohjelman.

Yhteinen vastuu

Hankkeen palaute on ollut hyvää, Kahilainen sanoo. “Tutkimuksesta kävi ilmi, että kaikki eivät alalla tiedä, mitä me jo teemme. Tässä järjestöillä on petrattavaa.”

Häirinnästä ja syrjinnästä on puhuttava siten, että niiden puuttumisesta tulee arkea. “Vähän niin kuin kävi tupakoinnin kanssa. Nyt on aivan normaalia, että ei polteta.”

“Nuoret ovat siitä upeita, että heille on itsestään selvää, että häirintää tai muutakaan epäasiallista käytöstä ei sallita.”

Tavoitteena ovat nyt konkreettiset toimet. “On tärkeää, että kaikki ne ihmiset, jotka ovat kokeneet epäasiallista kohtelua, huomaisivat että jotakin tapahtuu, ei vain puhuta.”

Muusikkojen liitto pitää näitä aiheita vahvasti esillä. “Esimerkiksi työpsykologi kouluttaa, miten ottaa esille vaikeita asioita. “Häirinnän ja rasismin vastainen taistelu ei saa jäädä vain sen ihmisen omaksi työksi, joka niitä kokee.” Muidenkin tulee puuttua asiaan, jotta kukaan ei jää yksin.

Vastuullinen musiikkiala -hanke pyrki ulottumaan koko alalle. Kahilainen ottaa esimerkiksi Olavi Uusivirran levytyssopimuksen, jossa häirintää ja epäasiallista käytöstä ei hyväksytä. Sopimuksesta kerrotaan tarkemmin alempana.

Lipun ostaminen keikalle on sekin sopimus, Kahilainen sanoo. “Musiikkitapahtumilla on jo arvot ja säännöt, joiden mukaan osallistujien tulee toimia.”

Uutta sopimuskulttuuria

Joulukuussa 2021 laulaja-lauluntekijä Olavi Uusivirta uusi levytyssopimuksensa Universal Musicin kanssa. Sopimukseen kirjattiin Suomessa vielä poikkeuksellinen pykälä sitoutumisesta häirinnän torjuntaan.

Yhtiö ja laulaja sitoutuvat ilmoittamaan ja toimimaan heti, jos huomaavat häirintää, syrjintää tai epäasiallista käytöstä sopimuksen mukaisissa tuotannoissa.

“Epäasiallinen käytös on valitettavan yleistä ja saattaa ilmetä sivumennen tokaistuna ’heittona’, joka voi olla sen kohteelle erittäin häiritsevä. Siksi on tärkeää, että jokainen musiikkialan yhteisö – oli se sitten levy-yhtiö, bändi tai muu tuotantotiimi – kiinnittää asiaan huomiota ja antaa tilaa avoimelle keskustelulle,” Uusivirta sanoi Universal Musicin tiedotteessa.

“Toivon, että sopimuskirjaukseni aktivoi eleenä erityisesti niitä, joilla on musiikkialalla valta-asema. Valta velvoittaa kääntämään katseen myös omaan toimintaan, ja näyttämään mallia muille”

Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkönäkin työskennellyt Pokkinen kertoo tiedotteessa Uusivirran tiedustelleen häneltä, olisiko levytyssopimukseen lisättävissä jotakin, josta olisi hyötyä koko alalle.

“Ehdotin häirinnän torjunnasta luonnostelemaani kirjausta, ja Olavi innostui asiasta heti.”

“Tarkoitus ei ole vaikuttaa niihin juridisiin keinoihin, joilla häirintään, syrjintään ja epäasialliseen kohteluun on jo nyt mahdollista puuttua”, Pokkinen sanoo. “Avauksella halutaan helpottaa asiasta puhumista ja osoittaa, että epäkohtiin halutaan puuttua.”

Suomen Universal Musicin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen sanoi tiedotteessa, että vastaava kirjaus tulee jatkossa kaikkiin yhtiön artistisopimuksiin. Hän toivoi, että muut yhtiöt ja artistit seuraavat esimerkkiä.

”Tulemme myös järjestämään henkilökunnallemme ja artisteillemme koulutusta aiheen ympärillä käytännön toimintaohjeiden kehittämiseksi”, Valtanen sanoi.

Uusivirta ja Universal Music julkistivat sopimuspykälänsä vapaasti lainattavaksi. Se on tällainen:

”Osapuolet sitoutuvat yhdessä estämään ja torjumaan musiikkialalla tapahtuvaa häirintää, syrjintää ja epäasiallista kohtelua. Osapuolilla on näihin nähden nk. nollatoleranssi ja kumpikin sitoutuu ilmoittamaan toiselle ja toimimaan viipymättä, mikäli havaitsee tai epäilee, että joku tämän sopimuksen mukaiseen tuotantoon osallistunut henkilö on syyllistynyt häirintään, syrjintään tai epäasialliseen kohteluun tai joutunut tällaisen kohteeksi.”