Tekoälytutkija Martin Clancy uskoo musiikin mahdollisuuksiin.
Tekoäly eli AI puhuttaa ja pelottaa musiikin kentällä. Pitkän linjan muusikko ja tutkija Martin Clancy avaa kuitenkin positiivisen puolen tekoälystä.
Tohtoriksi aiheesta väitellyt Clancy tuli tunnetuksi musiikin tekoälyn saralla kirjallaan Artificial Intelligence and Music Ecosystem. Kirjassaan Martin Clancy korostaa tekoälyn tuomaa lisäarvoa luovaan toimintaan ja musiikin ekosysteemiin.
Alan johtavana asiantuntijana Clancy korostaa, että tekoäly tulee välttämättä vastaan. Yllättävää on, miten paljon tekoälyä on jo aiemmin käytetty musiikissa.
“Tekoälyyn ei tule suhtautua kuitenkaan naivisti, vaan on ymmärrettävä tekoälyn luonne ja rooli musiikissa. On selvää, että myös liiketoiminnallisessa mielessä tekoälyn tuomat mahdollisuudet ja haasteet pitää pystyä ottamaan huomioon”, Clancy painottaa.
“Esimerkiksi jopa sähkökitaran särö on tekoälyä, jonka Jimi Hendrix lopullisesti lanseerasi musiikin kentälle”, Martin Clancy sanoo.
“Kitaran särö saatiin aluksi virheellisestä kytkennästä, ja siitä tulikin hitti”, Clancy kuvailee.
Esimerkiksi jopa sähkökitaran särö on tekoälyä, jonka Jimi Hendrix lopullisesti lanseerasi musiikin kentälle.”
Hänen mukaansa tekoälyä on kaikki se, missä tekniikan avulla muutetaan tai parannellaan musiikkia.
“Yksinkertaisimmillaan tekoäly on tekninen sovellus tai ratkaisu, joka tuo jotain lisäarvoa musiikin luovaan prosessiin”, Clancy sanoo.
Martin Clancy haluaa havainnollistaa tekoälyn roolia esimerkin kautta.
”Jos vaikka oltaisiin tekemässä levyä. Yhdellä on soinnut kasassa, toisella sanoitus. Alunperin kaikki lähtee kuitenkin yhdestä ideasta. Aluksi saatetaan ihan vaan jammailla. Mutta jotta päästään eteenpäin pitää jossain kohtaa käyttää Pro Toolsin kaltaisia ohjelmia. Kaikki lähtee aina artistista, eikä tekoäly sodi sitä vastaan”, Clancy sanoo.
Kaikki lähtee aina artistista.”
Clancy korostaa myös sitä, että iso osa tekoälyn sovelluksista on jo yleisessä käytössä (ks. infografiikka alla).
“Sitten kun on saatu luotua biisi, teköäly astuu taas peliin”, Clancy sanoo.
“Vaikkapa toimittajan ja minun yhteinen biisi saa varsinaisen hahmon, kun se äänitetään, miksataan ja masteroidaan. Tässä kohtaa ollaan empimättä jo käyttämässä useita tekoälysovelluksia”, Clancy sanoo.
“Jokaisessa musiikin tekemisen vaiheessa on mukana tekoälyä. Ja mitä jos kaikesta haluttaisiin vielä tehdä musiikkivideo? Siihen on taas omat tekoälysovelluksensa.”
Martin Clancy korostaa, että tavallinen muusikko voi hyötyä tekoälystä aiempaa enemmän. Hän avaa asiaa vertauksen kautta.
“Ihmiset käyttävät tietyn määrän rahaa musiikkiin. Nyt tilanne on se, että konserttiliput ja levyt ovat aika kalliita. Jos tekoälyn avulla saa omaa tuotettaan ja musiikkiaan halvemmalla levitykseen, minusta se kannattaa. Konserttilipun sijaan voisi esimerkiksi ostaa artistilta tekoälyn avulla muovatun edullisemman levyn”, Clancy sanoo.
Sävellystyökaluja (ks. infografiikka 1 yllä) on rutkasti käytössä tavalliselle artistille. Kaavion vasemmalla puolella on työkaluja, jotka ovat melodioiden luomista varten.
Oikealla on taas musiikin tuottamiseen liittyviä työkaluja, jotka auttavat esimerkiksi miksauksessa. Sen lisäksi on useita tekstistä-musiikkiin sovelluksia.
“Oman käsitykseni mukaan suuri osa näistä AI-työkaluista on jo tuttuja muusikoille. Hyvänä esimerkkinä ovat vaikkapa rumpusovellukset. Niitä käyttävät melkein kaikki. Samoin audio-plug-inejä käyttävät käytännössä kaikki. En ole markkinoimassa näitä AI-elementtejä, vaan totean vain faktat”, Clancy kertoo.
“Muusikot eivät edes miellä kaikkea tekoälyä tekoälyksi. Työkaluihin ollaan niin rutinoituneita”, Clancy tähdentää.
Haasteena on kuitenkin joukko musiikin kentän ilmiöitä, kuten look-a-like -videot ja artistin oman brändin kopiointi. Näihin pulmiin Martin Clancy ehdottaa paikallisia ratkaisuja.
“Ei ole olemassa yhtä suurta valvovaa instanssia tekoälyn käyttöön musiikissa. On löydettävä kansallisia ratkaisuja, jotta AI olisi hyväksyttävää.”
”Olen lanseerannut AI OK -ohjelman, jossa musiikin tekijänoikeuksien vartijat, muusikot ja muut sidosryhmät kokoontuvat ja sopivat yhteisistä pelisäännöistä. Olen mielelläni mukana organisoimassa keskustelua myös Suomessa”, Clancy sanoo.
“Kun tein tutkimustani, työskentelin IEEE:n kanssa, joka on maailman kattavin tekoälyä koordinoiva ja standardisoiva elin. He keksivät kattavan lähestymistavan tekoälyn etiikkaan jo vuonna 2018.”
”Lähestymistapa vaikutti ainakin EU:n tekoälylainsäädäntöön. Tämä puolestaan vaikutti OECD:hen, ja se puolestaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Siinä tavoitteena on turvata muun muassa elinvoimainen ja reilu musiikkiteollisuus”, Clancy kertoo.
“Irlannin hallitus rahoittaa nyt AI OK -hanketta. Käyn esimerkiksi paljon keskusteluja Ruotsissa ja Norjassa AI OK -idean hyväksymisestä.”
”Tavoitteena on siis vastata tekoälyhaasteeseen ja luoda musiikillinen tekoälybrändi, joka osoittaa, että tekoälyn käytöstä on keskeisten tahojen kanssa sovittu ja että se on myös muusikoille OK”, Clancy sanoo.
Kysymys on siitä, mikä kannustaa jatkuvaan työllistymiseen ja mikä liittyy tällä tavoin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.”
Tavoitteena on luoda brändi tai eräänlainen leima, joka yhdistää eettisesti yhdenmukaistetut tekoälytuotteet ja -palvelut musiikkiteollisuudessa ja ehkä myös taiteessa.
Clancyn mukaan ei ole oleellista sanoa, että tämä on tekoälyllä tuotettua tai tämä ei ole tekoälyllä tuotettua musiikkia, vaikka näin voitaisiinkin toimia.
“Minulle kyse on enemmän siitä, mikä kannustaa jatkuvaan työllistymiseen ja mikä liittyy tällä tavoin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin”, Clancy avaa.
Clancyn mukaan lähiaikoina on tulossa useita AI-käänteitä. Odotettavissa on deepfake-tapahtumia — ihmisten identiteetin ja esimerkiksi äänen yhdistelyä vääristävällä tavalla — USA:n presidentinvaaleihin liittyen, GPT-5-koodausohjelmiston uudistus, Applen ja Metan uusia avauksia tekoälyrintamalla, postprompt-tekoälyä eli ennakoivaa suunnittelua, GPT-6-versio ja lopulta aivoihin suoraan linkittyvää tekoälyä.
“Kuvassa (infografiikka yllä) on mielestäni esitetty musiikin tekoälyn seuraavan 18 kuukauden tulevaisuus. Periaatteessa tekniikka kiihtyy niin, että seuraavat muutokset ovat radikaaleja.”
”Oikeudellinen tilanne on se, että lainsäädännön mukautuminen on liian hidasta. Lait muuttuvat jokaisessa maassa, mutta ne eivät pysy millään sen perässä mitä on oikeasti tapahtumassa”, Clancy sanoo.
Oikeudellinen tilanne on se, että lainsäädännön mukautuminen on liian hidasta.”
“Noin puolitoista vuotta sitten termi “ennakoiva tai nopea suunnittelu” eli postprompt tuli tunnetummaksi musiikkipiireissä. Tämä nopea kehitys on erityisen tärkeää ottaa huomioon, koska muusikoiden eri työtehtävät saattavat muuttua tai muuttaa muotoaan tekoälyn myötä”, Clancy toteaa.
Esimerkiksi äänisuunnittelijat ovat olleet musiikkiteollisuuden peruspilareita vuosikymmeniä.
”Prompt-insinöörien” ilmaantuminen saattaa tuntua yksinkertaiselta, mutta olemme siirtymässä kohti ”täysin ennakoivan kehotuksen” tulevaisuutta – joka muistuttaa ennakoivaa tekstiviestien lähettämistä – jossa generatiiviset järjestelmät ennakoivat tarpeitamme intuitiivisesti.”
“Musiikissa tämä vähentää manuaalisen puuttumisen tai monien keksintöjen tarvetta. Tätä kutsun ”post-prompt-maailmaksi eli ennakoivan suunnittelun maailmaksi.”
”Alustat näyttävät olevan vahvoilla. Vahvan musiikkiin liittyvän ekosysteeminsä, kuten iTunesin, Apple Musicin ja Logic Pron, ansiosta Applella on tulevaisuudessa suuri rooli. Metalla on hyvät mahdollisuudet musiikin edistämiseen Facebookin ja Instagramin kaltaisten alustojensa kautta”, Clancy sanoo.
Lisäksi Clancy huomioi, että Apple ja Meta investoivat voimakkaasti XR (Augmented Reality / Virtual Reality) -teknologioihin uusimpien kuulokkeiden avulla: Metan Oculus ja Applen Apple Vision Pro.
“Nämä kehityssuunnat edustavat merkittäviä askeleita kohti kauan odotettua metaversumia sekä kehitystä aikaisemmista hankkeista, kuten Second Lifesta ja erilaisista mukaansatempaavista ympäristöistä. Näiden teknologioiden potentiaali on valtava, mutta voimme olla varmoja, että sisällöllä, erityisesti musiikilla, tulee olemaan johtava rooli.”
Voimme olla varmoja, että sisällöllä, erityisesti musiikilla, tulee olemaan johtava rooli.”
Metan investointi avoimen lähdekoodin konserttityökaluihin houkuttelee todennäköisesti monia, Clancy visioi. Näiden teknologioiden tarkka tulevaisuus on toki vielä avoin. Ensi vuonna Applen huippuluokan Vision Pron käyttöönotto vaikuttaa todennäköisesti Metan edullisempien Oculus-kuulokkeiden markkinoihin. Tämä ennakoi kasvavaa kilpailua ja innovaatioita AR/VR:ssä, millä on merkittäviä vaikutuksia sisällön luomiseen erityisesti musiikin alalla.
Musiikki teollisuuden alana tulee tekoälyn myötä Clancyn mukaan kasvamaan.
Clancy antaa globaalista potentiaalista esimerkin. Clancy kertoo, että maailmanlaajuinen musiikkiteollisuus on arvoltaan noin 40 miljardia dollaria. Starbucksin arvo on noin 120 miljardia dollaria.
“Musiikilla on siis kasvunvaraa. Onko Starbucks todella paljon arvokkaampi brändi kuin globaali musiikkibisnes? Ihmiset ovat valmiita panostamaan rahallisesti siihen, mikä on heille tärkeää. Ja kuka väittäisi, ettei musiikki ole ihmisille tärkeää?”
