Miksi kulttuurista leikattiin yli neljä kertaa enemmän?

Hyvät uutiset …

Mutta kerrotaan ensin hyvät uutiset. Hyvä uutinen on se, että kulttuuriin, nuorisotyöhön ja liikuntaan kohdistuvat säästöt ovat pienemmät kuin valtiovarainministeriö (VM) esitti.

VM:n ajamassa mallissa kulttuurin rahoituksesta olisi leikattu 30 miljoonaa euroa ja nuorisopolitiikan sekä liikunnan ja urheilun rahoituksesta 20 miljoonaa euroa.

Ministeriön tiedotteen mukaan ensi vuoden valtionavustusten sopeutukset jakautuvat toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (20 miljoonaa euroa), Opetushallituksen jakamiin valtionavustuksiin (5 miljoonaa euroa), taiteen ja kulttuurin rahoitukseen (17,4 miljoonaa euroa), tieteen edistämisen valtionavustuksiin (4 miljoonaa euroa) ja nuorisotyöhön ja liikuntaan (13,7 miljoonaa euroa).

Kulttuurin 17,4 miljoonaa jakautuu karkeasti kahteen erään. Esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksia leikataan 10,8 miljoonaa euroa. Taiteen ja kulttuurin edistämisen eli ns. vapaan kentän valtionavustuksista lähtee 6,5 miljoonaa euroa.

… ja huonot uutiset

Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti on karkein luvuin 8 miljardia euroa. Siihen kohdistui tässä budjetissa 60 miljoonaan euron verran sopeutustoimia.

Prosentteina tuo 60 miljoonaa on 8 miljardista noin 0,75 prosenttia. Sopeutus on siis alle prosentin luokkaa.

Kulttuurin osuus ministeriön budjetista on noin 0,5 miljardia. Kun siitä leikataan 17,4 miljoonaa euroa, se leikkaus on runsas 3 prosenttia.

Jos kulttuurista leikattaisiin yhtä paljon kuin ministeriön budjetista keskimäärin, siitä olisi leikattu siis nelisen miljoonaa euroa. Kulttuurista leikataan siis eli yli neljä kertaa enemmän kuin opetus- ja kulttuuriministeriön muusta budjetista!

Yksityisen kopioinnin hyvitys

Valitettavasti tämän päälle tulee vielä yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaus.

Sen suuruudesta valtioneuvosto on jakanut ristiriitaista tietoa. Kehysriihen tiedotteen mukaan siitä leikataan 5,5 miljoonaa euroa ja budjettiriihen tiedotteen mukaan leikkaus on 5 miljoonaa.

Normaalitapauksessa tämä tarkoittaisi sitä, että hallitus päätti riihessä huomioida hyvityksen puolituksessa rahan arvon muutoksen vuodesta 2015, mutta tässä tapauksessa kannattanee odottaa virallisen budjetin julkistusta.

Olipa hyvityksen leikkaus kooltaan kumpi tahansa, se poikkeaa muista merkittävällä tavalla. Yksityisen kopioinnin hyvitys ei nimittäin ole harkinnanvaraista kulttuuritukea, vaan lakisääteinen korvaus yksityisen kopioinnin aiheuttamasta haitasta. Hyvitys perustuu EU-direktiiviin ja tekijänoikeuslaissa (26 a §) säädetään selkeästi, miten sen suuruus vuosittain määritellään.

Yksityiseksi kopioinniksi kutsutaan sitä, kun kuluttajat saavat suoraan lain nojalla kopioida, ladata ja tallentaa mm. musiikkia, tv-sarjoja ja elokuvia laitteilleen. Direktiivi edellyttää, että jäsenvaltiot järjestävät tästä kohtuullisen hyvityksen.

Tutkimukset osoittavat, ettei kopioinnin määrissä ei ole tapahtunut mitään radikaaleja muutoksia siitä, kun hyvitystaso edellisen kerran – eli vuoden 2024 budjettia varten – määriteltiin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan nykyinen 11 miljoonan euron hyvitys on korvannut enintään neljänneksen kopioinnin aiheuttamista menetyksistä. Siten mitään lain mukaista perustetta tällaiselle giljotiinileikkaukselle ei ole olemassa.

Onko sopeutusten painotus arvovalinta?

Sopeutustoimien painottuminen kulttuuriin on monessa suhteessa valitettavaa. Asia on pitkälti yhteiskunnallinen. Kulttuuri rikastuttaa elämäämme ja tuo meidät yhteen, erityisesti vaikeina aikoina.

Kulttuuri on yhteiskunnan peili ja sielu. Leikkaukset heikentävät taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden mahdollisuuksia luoda ja innovoida.

Vaikka leikkaukset voivat tuntua pieniltä budjettikokonaisuudessa, niiden painottuminen kulttuuriin on arvovalinta. Sellaisen vaikutukset ovat kauaskantoisia.

Toivottavasti vuoden päästä pidettävässä budjettiriihessä – kun opetusministeriön budjetista pitäisi hallituksen aikataulun mukaisesti ottaa 70-75 miljoonaa lisää – kohdennus tapahtuu tasapainoisemmin.

Paukkuja luovien alojen edistämiseen

Leikkaukset ovat valitettavia myös siksi, että ne heikentävät koronarajoitusahdingon jälkeen elpymässä olleen kulttuurialan kasvumahdollisuuksia.

Luovien alojen kokonaistalous on kooltaan noin 16,7 miljardia, josta noin 14 miljardia on yksityisen puolen toimintaa ja loput pitkälti yhteiskunnan kulttuurilaitoksia.

Suurimmat alat ovat peliala laitteineen (3,9 mrd), kirjallisuus (1,6 mrd), musiikki (1,5 mrd) elokuva ja av-ala (1,3 mrd), visuaaliset taiteet (0,7 mrd) ja teatteri- ja näyttämötaide (0,5 mrd). Perinteisten kulttuuri- ja viihdealojen lisäksi luoviin aloihin lukeutuu myös media-ala, joka on noin 3,5 miljardin euron suuruinen sekä mainos- ja viestintätoimistot, joiden osuus on noin 1,8 miljardia.

Hallitusohjelmassa on paljon järkevää tekstiä siitä, miten luovien alojen elinkeinotoimintaa aiotaan edistää. Tästä näkyy ensimmäisiä merkkejä jo tämänkin budjettiriihen päätöksissä Business Finlandin osalta. Hallitus lupaa erityisen luovien alojen kasvustrategian.

On syytä toivoa, että nämä lupaukset konkretisoituvat teoiksi nopeasti. Sopeutukset ja pääsylippujen alvien korotukset osuvat nyt niin kipeästi luoviin aloihin, että juuri nyt alan yrityksistä harva kokee, että sen toimintaa ja kasvua olisi edistetty.

Tämä asia on kuitenkin selvästi mainittuna hallitusohjelmassa, ja tiedämme, että ohjelma on kirjoitettu vakavalla tarkoituksella. Luovilla aloilla odotetaankin nyt mm. kasvustrategian konkretisointia, jotta nähdään, miten hallitus aikoo näistä sopeutuksista huolimatta saada ohjelmansa tältäkin osin toteutumaan.

Linkkejä lisätietoon

• Verkossa on opetus- ja kulttuuriministeriön esitys kuluvan vuoden 2024 budjetiksi. Vaikka kyse on eri vuodesta, suuruusluokat näkyvät siitä hyvin, joten siihen kannattaa tutustua.
• Vuoden 2025 opetus- ja kulttuuriministeriön oma budjettiesitys löytyy täältä.
• Lue myös valtioneuvoston vuoden 2025 budjettitiedote opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan liittyen.
• Tutustu valtioneuvoston yleiseen budjettitiedotteeseen, jossa mm. maininta yksityisen kopioinnin hyvityksestä.