Arvo, arvostus, musiikista arvoa

Mittaamme ympärillämme olevia ja tarvitsemiamme asioita ja palveluita usein rahallisessa arvossa. Arvo eri asioille muodostuu pääosin markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Esineille ja palveluille onkin muodostunut hyvin pitkälle menevä yleiseen ymmärrykseen perustuva hintakäsitys, mikä on sopivaa – halpaa – kallista jne.  Arvo voi muodostua materiaali – ja tuotantokuluista sekä niihin lisätystä kaupan tai palvelun tarjoajan katteesta. Usein arvoon vaikuttavat myös käytettävyys, hyödyllisyys, kestävyys, vaikutuksen kesto ym. Monesti sopivana pidettyyn hintaan vaikuttavat myös mielikuvat, status, brändi, miellyttävyys, sopivuus tms.

Työn määrä sekä materiaaliset seikat hintaan vaikuttavina tekijöinä on melko helppo laskea yhteen, mutta kun mennään aineettomamman lisäarvon  alueelle, mukaan tulevat asiakaskokemus, arvostus, tärkeys,  mielikuvat ja tunteet. Suurin osa kuluttajista ja yrittäjistä on valmis  pitämään näitä immateriaalisia tekijöitä merkityksellisinä ja hyväksymään ne osaksi hinnanmuodostusta. Premium-tuotteina pidetyissä kohteissa usein arvo muodostuu suuremmalta osin brändimielikuviin kuin kohteen materiaaliseen tai työn tekemiseen käytetyn ajan ja intensiivin arvoon.

Meillä on myös asioita, joita voi edistää, saada tai menettää, mutta niiden arvoa ei voida helposti hinnoitella. Tällaisia ovat terveys, hyvinvointi, onnellisuus, kulttuurinen huoltovarmuus, ihmisarvo jne. Vaikka näillä asioilla tunnistetaan  olevan merkittävä arvo, saavat ne taloudellisen mittarin  vasta siitä, miten valmiita olemme kustantamaan näiden arvojen edistämistä.

Musiikki on ehkä laajimmin levinnyt aineeton hyödyke, jolla on myös kaupallinen arvo. Musiikilla luodaan viihtymistä, hyvinvointia, kulttuurista kestävyyttä ja huoltovarmuutta – rahassa mittaamattomia hyötyjä. Musiikki ei kuitenkaan synny ilmaiseksi.  Musiikkia tuotetaan usean ihmisen ja yrityksen työnä ja liiketoimintana, investoiden ja käyttäen aikaa, rahaa, luovuutta, lahjakkuutta, osaamista.

Musiikkia käytetään liiketoiminnan tehostajana tai jopa  ratkaisevana tuotannontekijänä. Siitä huolimatta musiikki on siitä merkillinen tuote, että sen saatetaan kuvitella olevan ilmaista.

Näkymää sumentaa ilmeisesti näennisesti ilmainen tarjonta. Sitä saa kuullakseen  kauppakeskuksessa, odotustilassa, radiossa, netissä, tilaamatta ja maksamatta.

Joku kuitenkin on kaikesta tarjonnasta kuitenkin maksanut, jos ei luvattomasta käytöstä ole kyse. Se kuinka paljon saamme kaiken aikaa kuullaksemme ”ilmaista” musiikkia, on itse asiassa osoitus siitä kuinka merkittävä asia musiikki yhteiskunnassamme on. Toimijat ovat jatkuvasti halukkaita tarjomaan musiikin tuottaman mittaamattoman elämyksen asikkailleen.

Musiikin arvoa on vaikea määrittää yleisellä tasolla. Valtion ei ole helppo ymmärtää musiikkia tuottavana kasvupotentiaalina. Liiketoimintojen sattaa olla vaikea tunnistaa musiikin käypää hintaa liiketoiminnalleen, vaikka sen rooli toiminnassa olisi ratkaiseva Lisää vaikeuskerrointa tähän arvon määrittämiseen tuottaa lisääntyvä tarjonta tekoälyn tuottamana.

Arvon määrittämisen perusteet ovat kuitenkin olemassa. Ihmisen tehdessä musiikkia ihmisille on musiikissa aina tausta, historia, tarina. Musiikin tekemisen prosessi itsessään on tarina.

Tarina muodostuu ihmisten tunteista, pyrkimyksistä, onnistumisista ja epäonnistumisista. Mausteet tulevat elämän arvaamattomuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, elämästä itsestään. Tämä kaikki on aineetonta, mutta sillä on ratkaiseva merkitys sisällön arvolle. Se on syy, miksi ihmisen luomassa musiikissa on enemmän merkitystä kuin tekoälyohjelman valmistamassa musiikissa.

Musiikki ihmiseltä ihmiselle sisältää ja  luo merkityksiä. Tämän ovat jo huomanneet suoratoistopalvelutkin. Deezer on tunnistanut 30 % katalogistaan olevan tekoälyn tekemää musiikkia. Spotify tunnisti 50 % ja päätti siivota tuon musiikin pois…ja miksi ?

Koska musiikki ilman merkitystä on pahaksi bisnekselle.