Näin musiikki kuljettaa Love Islandin tarinaa: ”Yksi kappale voi muuttaa koko kohtauksen”
Olipa kyse vakavasta draamaelokuvasta, koko perheelle suunnatusta viihdeohjelmasta tai koukuttavasta tosi-tv-sarjasta, musiikki on lähes poikkeuksetta merkittävä osa audiovisuaalista tarinankerrontaa. Silloinkin, kun katsoja itse ei edes tule ajatelleeksi asiaa.
Hyvin valittu musiikki voi korostaa yksittäisen hetken merkityksellisyyttä, rakentaa jännitettä tai tarjota katsojalle hengähdystauon intensiivisten kohtausten välillä. Lisäksi se kuljettaa katsojan mukanaan maailmaan, jota pelkkä kuva ja dialogi eivät aina yksinään pysty rakentamaan.
Rytmin tahdittaja ja tunteiden välittäjä
Musiikki on keskeinen osa myös Love Island Suomi -tosi-tv-sarjaa.
Leikkaaja Jussi Kärnän mukaan musiikin rooli liittyy vahvasti etenkin kerronnan rytmiin ja tarinan kuljettamiseen.
”Ohjelma perustuu pitkälti kahdenkeskisiin keskusteluihin. Musiikki tarjoaa niiden väliin tärkeän hengähdystauon ja toisaalta auttaa katsojaa käsittelemään juuri kuulemaansa. Kun tärkein on sanottu ja sitä siirrytään sulattelemaan, musiikin rooli korostuu”, Kärnä kuvaa.
Sen avulla voidaan peilata keskustelun teemoja tai vahvistaa tunnetiloja. Ohjelman vastaava tuottaja Heidi Munkberg toteaakin tämän olevan yksi musiikin tärkeimmistä tehtävistä.
”Musiikki on aktiivinen tunteiden vahvistaja. Oikean kappaleen avulla voidaan korostaa iloa, ihastumista, liikutusta tai vaikka pettymystä.”
Onnistunut musiikkivalinta voi parhaimmillaan viedä tarinan jopa täysin uudelle tasolle:
”Yksi kappale voi muuttaa koko kohtauksen”, Kärnä sanoo.
Laaja kattaus
Love Island Suomi -ohjelmassa musiikkia hyödynnetään monipuolisesti eri hetkiin ja tarkoituksiin.
Kaupalliseen käyttöön tarkoitettu katalogimusiikki on pitkälti instrumentaalimusiikkia, jossa painopiste tunnelman luomisen näkökulmasta on melodialla, rytmillä ja fiiliksellä.
Sanoitusten avulla tarinaa voidaan puolestaan tukea entistä syvällisemmin.
”Etenkin suomenkielisten kappaleiden sanoitukset avaavat ja syventävät tarinaa entisestään”, Munkberg tarkentaa.
Love Island Suomi -ohjelmassa kuullaankin jopa poikkeuksellisen paljon kotimaista musiikkia. Jaksoissa on kuultu niin ikivihreitä klassikoita kuin indie-kentän uunituoreita helmiäkin.
”Haluamme käyttää ohjelmassa myös uutta musiikkia, joka viestii ajankuvaa. Se on yksi tapa viestiä katsojalle, että ohjelma on juuri nyt ajankohtainen”, Munkberg kertoo.
Hänen mukaansa ohjelmaan päätyvien biisien ei tarvitse olla ennestään tunnettuja.
”Ohjelmaan päätyy myös uutta ja nousevaa musiikkia. Parhaimmillaan ohjelma voi nostaa esiin uusia tekijöitä ja kasvattaa heidän kuulijakuntaansa. Moni onkin kertonut löytäneensä ohjelman kautta uutta kuunneltavaa myös omille soittolistoilleen.”
Tärkeintä ei siis ole kappaleen tunnettuus – vaan oikea tunnelma.
”Kappale voi olla herkkä, hauska tai dramaattinen, mutta sen pitää istua tunnelmaltaan juuri siihen hetkeen”, Kärnä kiteyttää.
Koko työryhmän ponnistus
Oikean kappaleen valitseminen vaatii tarkkoja korvia, hyvää pelisilmää ja musiikkikentän tuntemista. Leikkaaja tekee lopullisen kappalevalinnan, mutta ideoita jaetaan työryhmän sisällä jatkuvasti.
”Se on hyvin inhimillinen ja yhteisöllinen prosessi. Kaikki voivat ehdottaa kappaleita ja ratkaisuja”, Kärnä kertoo.
Munkbergin mukaan kappaleita etsitään ja löydetään monia reittejä pitkin. Työryhmä tekee omia löytöjään, mutta yhtä lailla ehdotuksia satelee levy-yhtiöiltä ja suoraan musiikintekijöiltä itseltään.
”Otamme ehdotukset avosylin vastaan ja lisäämme ne listoillemme. Sieltä leikkaajat voivat halutessaan poimia niitä mukaan sopiviin kohtauksiin.”
Vaikka kappaleita kartoitetaan etukäteen, moni päätös syntyy lopulta hetkessä.
”Emme laadi etukäteen valmista listaa ohjelmaan päätyvistä kappaleista, emmekä automatisoi valintoja. On työkaluja ja ideapankkeja, mutta lopulliset kappalevalinnat tehdään usein hyvinkin intuitiivisesti juuri kyseisessä hetkessä”, Kärnä kertoo.
Onnistunut valinta tuo tarinalle lisäarvoa – ja parhaimmillaan tarjoaa katsojalle vaikuttavan elämyksen.
”Meidän tehtävämme on kertoa tarinoita ja välittää tunteita. Jos joku löytää ohjelman kautta uuden kappaleen ja kokee sen kautta jotain, niin silloin olemme onnistuneet.”
”Musiikin käyttö ei ole ilmaista”
Munkbergin mukaan musiikkivalinnoista on tullut paljon positiivista palautetta.
”Olemme saaneet kiitoksia niin artisteilta kuin katsojiltakin. Erityisesti meitä on kiitelty siitä, että käytämme ohjelmassa oikeaa musiikkia.”
Se ei ole itsestään selvä ratkaisu. Musiikin käyttöä ohjaavat myös käytännön reunaehdot. Audiovisuaalisessa tuotannossa musiikin käyttö edellyttää, että luvat on kunnossa. Se puolestaan vaatii rahaa.
”Musiikin käyttö ei ole ilmaista. Meillä on kokonaisbudjetti, jonka puitteissa toimitaan”, Munkberg kertoo.
Kokonaisuuden rakentaminen vaatiikin huolellista suunnittelua. Pitää tietää tarkasti etukäteen, millaiseen levitykseen ohjelma on menossa – millä kanavalla ja millaisilla alustoilla sitä esitetään. Lisäksi musiikin käyttöä seurataan tarkasti koko tuotannon ajan myös budjetin kannalta.
On myös tilanteita, joissa raha voi tulla vastaan.
”Haluaisin käyttää vieläkin enemmän kotimaista musiikkia. Tarvittavien oikeuksien hankinta asettaa kuitenkin väistämättä tietynlaisia rajoja budjetin näkökulmasta”, Munkberg sanoo.
Kärnän mukaan kotimaisen musiikin käyttö nykyisessäkään mittakaavassa ei ole itsestäänselvyys tällaisessa formaatissa.
”Siksi on hienoa, että sitä ohjelmassa kuullaan – ja olisi hienoa kuulla tulevaisuudessa vieläkin enemmän.”
Sekä Munkberg että Kärnä näkevät, että juuri kotimainen musiikki tuo merkittävää lisäarvoa Love Island Suomi -ohjelmaan.
”Meidän tehtävämme on tehdä merkityksellistä suomalaista sisältöä suomalaisille katsojille. Se onnistuu parhaiten suomalaista musiikkia hyödyntämällä”, Kärnä sanoo.
