Tekijänoikeusjärjestöjen ISNI-hankekokonaisuus päättyy tiivistyneeseen yhteistyöhön ja visioon 2035
ISNI (International Standard Name Identifier) on maailmanlaajuisesti käytetty tekijätunniste, jonka avulla voidaan yksiselitteisesti tunnistaa mihin tahansa luovaan teokseen liittyvät henkilöt ja yhteisöt.
Tekijänoikeusjärjestöjen ISNI-projektikokonaisuus koostui kahdesta erillisestä mutta toisiinsa vahvasti linkittyvästä hankkeesta.
- Ensimmäisen aikana (2/2022–6/2024) hankittiin ISNI-tunnuksia tekijänoikeusjärjestöjen edustamille luovan alan tekijöille ja parannettiin tekijänoikeusjärjestöjen tietokannoissa olevan metadatan laatua.
- Jälkimmäisessä hankkeessa (1/2024–10/2025) keskityttiin jatkuvien prosessien kehittämiseen ja rajapintojen rakentamiseen, jotta ISNI-tunnusten jakelu voi jatkua myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Avainsanana yhteistyö
ISNI-tunnusten pitkälle automatisoidun prosessin kehittäminen on vaatinut hyvää yhteistyötä. Takana on paljon suunnittelua, teknistä yhteensovittamista ja tiivistä yhteistyötä tekijänoikeusjärjestöjen ja Kansalliskirjaston välillä. Onnistuneen prosessin lopputuloksena ISNI-tunnuksen jakelu voidaan nyt toteuttaa osana tekijänoikeusjärjestöjen metadataprosesseja. “Kehittämistyö on vaatinut datan rakenteiden tarkentamista ja huolellista testaamista, jotta ISNI-tunnisteet voidaan integroida osaksi Teoston tuotantoprosesseja. Työ on kuitenkin edennyt suunnitellusti”, iloitsee Senior Advisor Ano Sirppiniemi Teostosta.
ISNI-prosessin kehittäminen on edellyttänyt paitsi teknistä integraatiota ja rajapintojen rakentamista, myös eri tekijätunnisteiden ja toimialakohtaisten käytäntöjen yhteensovittamista ISNI-järjestelmän periaatteiden ja laatuvaatimusten kanssa. “ISNI-hankkeet ovat auttaneet meitä kehittämään Kuvaston metatietokäytäntöä. Kun järjestelmään lisätään taiteilijoiden teoksia ja linkkejä Kuvataiteilijamatrikkeliin, ISNI-tunnukset voidaan myöntää varmemmin ja metadatan laatu paranee koko tietokannassa,” kertoo Kuvaston tilitys- ja tiedonhallintapäällikkö Hanne Heinonen.
Kehittämistyöstä tunnusten konkreettiseen hyödyntämiseen
Musiikkialalla ISNI-tunnukselle nähdään selkeää kysyntää. “ISNIä voidaan hyödyntää esimerkiksi kansainvälisessä tietojenvaihdossa tai suoratoistopalveluiden raportoinnin käsittelyssä. Tärkeintä olisi, että musiikin oikeudenomistajien tiedot olisivat laadukkaita ja yksiselitteisiä – se parantaa tunnistettavuutta ja helpottaa korvausten ohjaamista oikeille tekijöille,” kertoo Gramexin johtaja Tuomas Talonpoika.
Viimeisten vuosien aikana ISNI-tunnisteen käyttö on kasvanut ja kasvaa jatkossakin, kun tunniste on levinnyt uusille aloille. Kopioston tilitys- ja tutkimuspäällikkö Rainer Vallius näkee, että tunniste soveltuu hyvin monien eri tekijäryhmien käyttöön. “On tärkeää, että jatkossa teosten käyttäjät ottavat tunnisteet aktiiviseen käyttöön, jolloin kunkin tekijän tunnistaminen on yksiselitteistä ja nopeaa”, hän lisää. ISNI-hankkeessa tehty työ on luonut pohjan ISNI-tunnisteen laajemmalle hyödyntämiselle myös kirjallisuuden alalle. ”ISNIn ansiosta voimme Sanastossa entistä paremmin tarkentaa tekijöiden teosluetteloita, mikä edesauttaa sitä, että tekijänoikeuskorvaukset kohdistuvat oikeille henkilöille korvauslajista riippumatta”, kommentoi Sanaston järjestelmäasiantuntija Sasu Lintula.
Visio 2035 tavoittelee tunnuksen laajaa käyttöä ja vakiintumista osana kansallista tunniste-ekosysteemiä
ISNI Suomessa 2035 -visiossa hahmotellaan kehityspolkua ISNI-toiminnalle Suomessa ja esitetään toimenpiteitä, joilla tunnisteen juurtumista osaksi kansallista metadatainfrastruktuuria voidaan edistää. Visiossa kuvataan tunnisteen hyödyntämismahdollisuuksia eri toimialoilla, kansallisen palvelun perustamista, kansainvälisiä yhteyksiä ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla ISNI-tunnuksen käyttö voitaisiin vakiinnuttaa osaksi kansallista tunniste- ja metadatainfrastruktuuria. Visio nostaa esille myös ISNI-tunnuksen laajemman käytön tuomat hyödyt eri toimialoille.
ISNI-toiminnan tulevaisuuden tavoitetilaa luonnostellaan visiossa seuraavasti: “Vuonna 2035 ISNI-tunnuksen käyttö on vakiintunut Suomessa laajasti niin kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa kuin kustantajien ja tekijänoikeusjärjestöjen keskuudessa. ISNI-tunnuksen avulla tunnistetaan toimijoita, linkitetään toimijatietoja ja vahvistetaan teostietojen näkyvyyttä. Kansallinen ISNI-palvelu palvelee monipuolisesti eri toimialoja ja on rakentanut ISNI-tunnuksen ympärille ekosysteemiä, joka mahdollistaa sujuvan tiedonvaihdon ja vahvistaa yhteistyötä.”
Kansallisen ISNI-toiminnan ja -ekosysteemin tulevaisuuden näkymiin voi tutustua tarkemmin visiossa: ISNI Suomessa 2035.
Neljän vuoden hankekokonaisuus päätöksessä
Suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen ISNI-hanke on ollut kokonaisuudessaan merkittävä ja saanut huomiota myös kansainvälisesti. Projektinpäällikkönä toiminut Katerina Sornova iloitsee saavutuksesta: ”Mielestäni on mahtavaa, että olemme tässä vaiheessa ja saimme yhteisvoimin hankkeen onnistuneesti maaliin. Yhteistyö tekijänoikeusjärjestöjen ja kansainvälisen ISNI-keskuksen kanssa on sujunut ongelmitta, ja mitä parasta, moni on jo löytänyt ISNIlle käyttöä.”
Vaikka lähes neljä vuotta kestäneet hankkeet ovat nyt päättyneet, yhteistyö ja yhteydenpito tekijänoikeusjärjestöjen ja Kansalliskirjaston välillä jatkuu myös lokakuun jälkeen.
Hanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusjärjestöille myöntämän rakennetuen turvin. Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuen rahoitus perustuu Euroopan unionin Next Generation EU -ohjelmaan.
Hankkeen loppuraportissa kuvataan ISNI-projektin etenemistä ja tuloksia tarkemmin, loppuraportti on julkaistu suomeksi ja englanniksi.
Hankkeeseen osallistuneet tekijänoikeusjärjestöt
- Gramex on äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö
- Kopiosto on luovan työn tekijöiden, esittäjien ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö
- Kuvasto on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö
- Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö
- Teosto on musiikin säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestö.
