Gramex mahdollistaa radiomusiikin on demand-käytön

Radiota kuunnellaan valtaosin suorana lähetyksenä, joko radioaaltojen ja nettiradion kautta. Molempiin saa Gramexilta ja Teostosta helposti luvan.

Mutta mistä saa luvan, jos tahtoo laajentaa radion toimintaa on demand-puolelle?  Vaikkapa tallentaa suosittuja ohjelmia radion kotisivulle, josta kukin kuluttaja voi kuunnella niitä silloin kun tahtoo.

TV-puolella tällaiset demand-palvelut (malliin Netflix) ovat jo arkipäivää. Mutta radioiden puolella ne eivät ole lähteneet kaupallisesti lentoon juuri missään maassa.  Monessa maassa tekijänoikeusjärjestöt eivät pysty näitä palveluja lisensoimaan.

Siksi Suomen Gramex päätti olla edelläkävijä ja lähti mahdollistamaan niiden kehitystä myös radiomaailmassa.

Pilotista kaupalliseen käyttöön

”Teimme radioiden kanssa pilottiprojektin, jossa ne pääsivät hyvin pienillä kustannuksilla käynnistämään on demand-toiminnan”, kertoo johtaja Petri Kiiski Gramexista.

Kaksivuotinen pilotti on nyt päättynyt ja on aika siirtyä eteenpäin.

”Tarjoamme nyt radioille edullista ja joustavaa sopimusta, joilla ne voivat siirtyä pilottivaiheesta kaupalliseen käyttöön.”

Sopimus valmisteltiin yhdessä kaupallisia radioita edustavan Radiomedian kanssa.  Yhteistä koko alan  kattosopimusta ei syntynyt, vaan sovittiin, että Gramex sopii demand-käytöstä erikseen kunkin radioaseman kanssa.

Toistaiseksi sopimuksia on tehty vain vähän. Enemmistö pilottiin osallistuneista näkyy vetäytyneen harkitsemaan, kannattaako on demand vielä kaupallisessa mielessä.

Joustava hinta

Gramexin tarjoama sopimus on hinnaltaan joustava. ”Koska palvelujen kaupallistaminen on vielä vaiheessa, haluamme tukea kehitystä.”

Sopimuksessa on edullinen perustaksa sellaiselle radiolle, jolla palvelu ei vielä tuota tuloja. Kun palvelu tuottaa tarpeeksi, siirrytään joustavasti mainostuloon suhteutettuun hintaan.

”Sopimuksen voi tehdä yksittäiselle radiokanavalle tai isolle hubille, jonka kautta jaellaan useampien radiokanavien suosituimpia sisältöjä.”

Hinta perustuu kuulijamäärään, musiikin määrään ja palvelun mainostuottoihin.  Ellei palvelu saa asiakkaita ja tuota radiolle rahaa, yksittäisen radiokanavan kustannus pysyy muutamissa satasissa kuukaudessa.

Kiiski ottaa esimerkiksi on demand-palvelun, josta on 30 % musiikkia. ”Kun palvelulla ei ole mainostuloja, alle 10 000 kuulijan palvelu maksaa 200 euroa kuukaudessa, 50 000 asiakkaan palvelu 400 euroa kuukaudessa. Ja jos palvelulla on kuulijoita 150 000 – eli yhtä paljon kuin keskikokoisella kaupallisella radiolla – sen perustaksa on 600 euroa kuukaudessa.”

Kun palvelu alkaa tuottaa, näistä  hinnoista siirrytään joustavasti mainostulopohjaiseen korvaukseen.

”Silloin kaikki edellä kuvatut 30 % musiikkiosuuden palvelut maksaisivat korvauksia 5 % mainostuloista ja pitäisivät  95 % mainostuloista itse. ”

Helposti eteenpäin

Radioiden yhteenlaskettu mainostulo on 65,7 miljoonaa euroa vuodessa ja ne maksavat Gramex-maksuja yhteensä muutamia miljoonia euroja vuodessa.

”Tässä kokonaiskuvassa joustava hinnoittelumme on toivon mukaan sellainen, että radiot voivat asteittain siirtyä pilotista oikeaan kaupalliseen toimintaan.”

”Olemme valmiita neuvottelemaan myös pienemmistä korvauksista sellaisen palvelun kanssa, jolla on hyvin vähän musiikkia.”

”Silloin radiot voivat kaikessa rauhassa jatkaa sen testaamista, millaisessa on demand-ohjelmassa musiikin käyttö on taloudellisesti kannattavaa ja millaisessa pelkkä puhe toimii ihan hyvin.”

GRAMEXPRESS

Ota yhteyttä Gramexpressiin juttuideoiden ja kommenttien muodossa.

OTA YHTEYTTÄ