Paluu piratismikysymykseen
Musiikkialan puoluejohtajapaneeli Flow-festivaleilla nostatti suuria otsikoita. Syynä oli pääministeri Sanna Marinin vastaus Gramexin edustajana esittämääni kysymykseen piratismirikollisten rangaistusasteikosta. Pääministeri laajensi vastaustaan yleisemminkin rangaistusten suuruuteen, ja uutinen oli valmis.
Uutinen on uutinen, mutta myös alkuperäinen kysymys ja sen taustalla oleva ongelma kannattaa muistaa: Suomen poliisilla ei ole riittäviä valtuuksia tutkia piratismirikoksia.
Miten tämä liittyy rikosten rangaistusasteikkoihin? Suomen lain mukaan kunkin rikostyypin rangaistusasteikko asettaa rajat sille, mitä tutkintakeinoja poliisi saa käyttää niiden selvittämiseen. Piraattipalvelujen omistajien rangaistusmaksimit ovat Suomessa pienempiä kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Siksi Suomen poliisilla on käytössään heikommat tutkintakeinot kuin niissä maissa.
Piraattipalvelujen omistajat ovat kansainvälisiä talousrikollisia, jotka osaavat kätkeä niin henkilöllisyytensä kuin rahavirtansa. Suomen viranomaiset tarvitsevat oikeuden käyttää tehokkaampia tutkintakeinoja. Tämän mahdollistamiseksi piratismirikosten teoreettiset maksimirangaistukset tulee korottaa samalle tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Piratismissa huolestuttava käänne
Piratismin kehitys on kääntymässä huolestuttavaan suuntaan. Merkkejä näkyy niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tutkimuksissa.
Vuoden 2021 tekijänoikeusbarometri kertoo, että 15-24 vuotiaiden keskuudessa piraattipalveluista striimaaminen kasvoi edellisvuoden 17 prosentista 25 prosenttiin ja piraattien lataaminen 9 prosentista 16 prosenttiin. Music Business World Wide’n mukaan musiikkipiratismi on kansainvälisesti kääntynyt pitkästä aikaa kasvuun, liikuttuaan useita vuosia toiseen suuntaan. Ruotsalaisen Mediavisionin tutkimuksen (maaliskuu 2022) mukaan myös AV-piratismia harjoittavien määrä kasvaa huolestuttavasti, ja on jo 13 prosenttia 15–74-vuotiaista.
Laittomat palvelut pois verkosta
Tutkimukset osoittavat, että musiikkipiratismi muuttaa muotoaan ja kehittyy samaa tahtia kuin laillisetkin palvelut. Nousuun kääntyneet käyrät osoittavat, että niin kauan kuin on laittomia palveluja tarjolla, aina joku lankeaa niiden houkutuksiin.
Ei ole oikein, että kansainväliset talousrikolliset ansaitsevat rahaa toisten luovuuden ja työn tuloksilla. Piraattipalvelujen omistajat eivät jaa mainos- ja palvelumaksutuotoistaan mitään muusikoille, musiikkituottajille ja musiikintekijöille. Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että koronan ahdingosta kärsinyt musiikkiala tarvitsisi nämäkin tulot kipeästi itse!
Nostimme esille kysymyksen siitä, millaiset piratismin torjunta ja tutkimuskeinot Suomessa pitäisi olla verrattuna Ruotsin ja Tanskan kaltaisiin naapurimaihin. Tämä on vakava asia. Verkkorikollisuuden kannattaa luonnollisesti siirtyä sellaisiin maihin, joissa kiinnijäämisriski ja rangaistukset ovat pienimpiä.
Nykyisen ja tulevan hallituksen kannattaa huolehtia siitä, ettei Suomi ala näyttää talousrikollisten silmissä liian houkuttelevalta.
