Aiempaakin arvokkaampi äänite – Mission Impossible?
Music x Media -tapahtumassa käytiin perjantaina 26.9.2025 ajankohtainen ja monitasoinen keskustelu siitä, miten äänitteen arvoa voidaan säilyttää ja kasvattaa tekoälyn, alustatalouden ja kiristyvän kilpailun aikakaudella.
Gramexin järjestämässä paneelikeskustelussa kohtasivat Kurion luova johtaja Jari Lähdevuori, PME Recordsin toimitusjohtaja Teemu Laitinen sekä Gramexin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Sari Aalto-Setälä, joka toimi keskustelun moderaattorina.
Keskustelussa nousi esiin kolme keskeistä näkökulmaa, jotka voivat auttaa musiikkialan toimijoita vahvistamaan äänitteen arvoa muuttuvassa toimintaympäristössä:
1. Äänite on edelleen kaiken keskiössä – mutta sen ympärille voi rakentaa enemmän
Vaikka musiikkimarkkina on entistä kilpaillumpi, keskustelussa korostui, kuinka kaikki lähtee edelleen itse äänitteestä. ”Tärkeintä on, että tuote on kunnossa ja artisti voi hyvin,” Laitinen muistutti. Keikkailu, fanituotteet ja kaupalliset yhteistyöt kulkevat tiiviisti mukana, mutta yksittäisten tempausten varaan ei kannata rakentaa artistin uraa. ”Ensin pitää sementoida perustekemiselle vankka pohja – sen päälle voi heittää villit ideat.”
Lähdevuori puolestaan korosti markkinointiviestinnän ja tarinankerronnan merkitystä: ”Miksi joku kiinnostuisi äänitteestä? Mitä kaikkea sen ympärille voi tuoda, viemättä huomiota musiikista?” Hän nosti esiin ilmiön, jossa vaikuttajia on palkattu brändien luoviksi johtajiksi – voisiko artisti toimia brändin in-house-bändinä?
2. Algoritmit ovat osa peliä – mutta eivät sen päämäärä
Algoritmit ovat tulleet jäädäkseen, mutta keskustelijat pohtivat, ettei niiden ehdoilla pitäisi tehdä taidetta. ”Algoritmeja voi yrittää ymmärtää, mutta musiikkia ei tehdä niiden vuoksi,” Laitinen totesi. Artistin kehittäminen ja musiikin laatu ovat tärkeämpiä kuin lyhyen aikavälin optimointi.
Lähdevuori muistutti, että algoritmit muuttuvat jatkuvasti: ”Ei kukaan täysin ymmärrä niitä, voi vain juosta perässä.” Paneelissa oltiin yhtä mieltä siitä, että algoritmeilla pelaaminen ei ole väärin – kunhan tekeminen lähtee oikeasta paikasta.
3. Tekoäly haastaa, mutta ei korvaa inhimillistä musiikkia
Tekoälyn vaikutus musiikkiin herätti paneelissa paljon ajatuksia. Yhä isompi osa musiikista on tekoälyn tuottamaa. Lähdevuori korosti, että vaikka tekoäly voi tehdä biisin, se ei voi välittää tunnetta ihmiseltä toiselle. ”Musiikki tulee ihmiseltä ihmiselle.”
Laitinen puolestaan toivoi, että tekoälyllä tuotetun musiikin alkuperä olisi tunnistettavissa: ”Kuluttajaa ei voi käskeä. Ihmisten tekemästä musiikista kannattaa kuitenkin kertoa, jotta kuluttaja voi tämän tiedon pohjalta itse tehdä valinnan.”
Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että musiikin kertakäyttöistymistä vastaan voi taistella vahvistamalla emotionaalista yhteyttä. Tarina, aitous ja inhimillinen kosketus voivat tehdä musiikista merkityksellistä – ja juuri se voi olla äänitteen arvon paras puolustus.
