Työttömyysturvan ehtoja kiristetään
Eduskunta hyväksyi perjantaina 15.12 hallituksen esityksen työttömyysturvalain muutokseksi. Esitys meni läpi sellaisenaan.
Kahdenlaista työttömyysturvaa
Työttömyysturva toimii Suomessa niin, että työttömänä saa joko työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.
Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat ilman lapsikorotuksia suuruudeltaan 37,21 euroa per päivä. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saa viideltä päivältä viikossa eli käytännössä noin 800 euroa kuussa.
Jos henkilö liittyy työttömyyskassan jäseneksi, hän voi saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Ansiosidonnaisen suuruus riippuu henkilön palkasta. Käytännössä ansiosidonnaista korvausta alkaa saada henkilö, jolla on tuloja vähintään 930 euroa kuukaudessa. Sitä pienemmillä tuloilla peruspäiväraha ylittää ansiosidonnaisen korvauksen.
Pettymys kulttuurialalle
Suurimmat muutokset ovat nämä: työttömyysturvan työssäoloehto niinsanotusti euroistetaan ja se pitenee 26 viikosta 12 kuukauteen.
Työttömyyskorvauksen lapsikorotukset ja 300 euron suojaosa poistuvat. Jatkossa henkilö ei siis voi ansaita työttömänä mitään, ilman että se leikkaa työttömyyskorvausta.
Lopputulos oli pettymys kulttuurialalle. Kun Luovat ry:n delegaatio kävi tapaamassa ministeri Arto Satosta, sille jäi vahva vaikutelma, että taiteilijoiden osalta voitaisiin saada helpotuksia, jos eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sellaisia toivoo.
Toisin kävi. Valiokunta ajautui riitoihin, joita valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (SDP) ja varapuheenjohtaja Mia Laiho (Kok) saivat puida mediassa.
Riitainen valiokunta ei onnistunut tekemään kovalla kiireellä valmisteltuun hallituksen esitykseen parannuksia.
”Valitettavasti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lain käsittely meni todella riitaiseksi, eikä siellä ilmeisesti kyetty kunnolla käsittelemään mitään muutosehdotuksia”, harmittelee Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.
Esitys hyväksyttiin eduskunnassa äänestämällä. Äänet jakautuivat vahvasti. Hallituksen esityksen puolesta äänesti 99 kansanedustajaa, sitä vastaan äänesti 47 kansanedustajaa ja peräti 31 äänesti tyhjää. 22 kansanedustajaa oli poissa äänestyksestä.
Freelancereita ei huomioitu
”Meidän ehdottamiamme muutoksia ei huomioitu”, sanoo Elina Kuusikko.
”Luovan alan täytyy nyt seurata työttömyysturvan heikennysten vaikutusta ja vaatia korjausliikkeitä mahdollisimman pian.”
”Lainvalmistelu sosiaaliturva-asioissa on tänä syksynä näyttäytynyt todella heikkona ja lopputulos ennalta päätetyltä”, sanoo Muusikkojen liiton sopimuspäällikkö Mirkka Kivilehto.
”Esimerkiksi freelancereiden asemaa ei huomioitu lainkaan ja kokonaisvaikutusarviot jäivät tekemättä. Nyt jos koskaan tarvitaan alan yhteistä ääntä.”
Suunniteltu kuukausipalkkaisille
Hallituksen esityksen ideana on kannustaa työttömiä kokopäivätöihin. Tätä tehdään kiristämällä työttömyysturvan ehtoja.
Suuri osa kiristyksistä osuu kuitenkin erityisen kipeästi sellaisiin luovan alan pätkätyöläisiin, joille ei ole tarjolla kokopäivätyötä.
Koska esitys on suunniteltu kuukausipalkkatyötä ajatellen, taiteen pätkätyöläiset joutuvat nyt sijaiskärsijöiksi.
12 kuukautta kova ehto
”Hallituksen esitys työttömyysturvalain muutoksista sisältää muun muassa työssäoloehdon pidentämisen puolet nykyistä pidemmäksi eli kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen”, sanoo Kivilehto.
”Alalla, jossa on vain harvoille vakituista kokopäivätyötä tarjolla, on jatkossa ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan piiriin pääsy puolet hankalampaa. Jatkossa moni luovalla alalla työllistyvä jäisi näiden ulkopuolelle.”
Elina Kuusikko on samaa mieltä. ”Muutosten tavoitteena on kannustaa kokoaikatöihin, mutta luovilla aloilla ei ole tarjolla kokoaikatöitä. ”
”Työmarkkina on rakennettu pätkätöiden varaan, esimerkiksi elokuva- ja tv-alalla työntekijät palkataan tuotannon ajaksi. Teattereissakin työsopimukset tehdään pääasiassa tuotannoittain.”
”Pätkätöistä vuoden työssäoloehdon kerryttäminen saattaa olla monelle jopa mahdotonta, ellei vaihda alaa,” sanoo Kuusikko. ”Erityisen huolissani olen nuorista. Myös työnantajat tarvitsevat luovilla aloilla joustavat työmarkkinat.”
Koska työmarkkinatukea saa myös ilman työhistoriaa, työssäoloehdon kiristykset näkyvät selvimmin ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajien lompakossa.
Ansioturvan taso alenee
Eduskunnan hyväksymä euroistamismalli voi myös alentaa ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen tasoa pätkä- ja keikkatöihin perustuvilla aloilla.
Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus perustuu ansaittuihin tuloihin. Nykyisin tulot katsotaan taiteilijoilla viikkokohtaisesti, mutta jatkossa kuukausikohtaisesti.
Kuukausipalkkaa saavan kannalta kuukausittain tarkastelu ei ole ongelma, mutta keikkatyöläiselle se on. Jos muusikolla on vaikkapa yksi keikka kuukaudessa, kuukausiansioksi muodostuu sama tulo kuin aiemmin oli viikkoansio. Ero on suuri.
”Luovilla aloilla työskentelee hyvin koulutettuja ammattilaisia, palkat ovat pienet, ansiot epävarmat ja kun työttömyysturva heikkenee, moni joutuu varmasti vakavissaan miettimään alan vaihtoa”, Kuusikko murehtii.
Suojaosa poistuu
Toinen muutos on työttömyysturvan suojaosan poisto. Suojaosan ansiosta monet ovat voineet hoitaa sijaisuuksia, ylläpitää työkykyä ja kontakteja työnantajiin.
Osana niin sanottujen kannustinloukkujen purkamista Kataisen hallitus päätti, että työtön voi ansaita kuukaudessa 300 euroon asti palkkaa, ilman että se leikkaa työttömyyskorvausta.
Työttömyysturvan suojaosan tarkoituksena on ollut kannustaa työttömiä ottamaan töitä vastaan. Siksi onkin erikoista, että nyt se poistetaan juuri samasta syystä, kuin miksi se luotiin!
”Suojaosan poistaminen ei lisää työnteon kannustavuutta luovilla aloilla, vaan vaikutus voi olla jopa päinvastainen”, sanoo Kivilehto.
Ministeriä tapaamassa
Luovat ry:n delegaatio kävi kertomassa näistä ongelmista ministeri Arto Satoselle. Tapaamiseen osallistuivat Kuusikon ja Kivilehdon lisäksi Laura Kuulasmaa, Jukka Helle ja Lauri Kaira.
Alan yritysten ja työntekijöiden viesti oli yhteinen: luovien alojen osalta, esitykseen pitää tehdä poikkeussääntelyä, koska alla ei ole tarjolla juuri muita kuin pätkätöitä.
Tapaamisen jälkeen tunnelma oli varovaisen optimistinen.
”Luovat ry:n delegaatio sai mahdollisuuden kertoa luovien alojen erityispiirteistä ja työttömyysturvaan esitettyjen muutoksien vaikutuksista alaan ministeri Satosen tapaamisessa”, sanoo Kivilehto. ”Viesti saatiin vietyä perille ministeriöön, mutta seuraavaksi viestit täytyy kohdentaa eduskuntapuolueille, jotka seuraavaksi käsittelevät asiaa.”
”Ministeri Satonen ymmärsi muutosten vaikutukset luoville aloille”, sanoo Kuusikko. ”Valitettavasti lakiesitys oli ehtinyt lähteä juuri ennen tapaamistamme jo eduskuntaan.”
Mitä kulttuuriväki siis ajoi?
Luovat ry ajoi sitä, että esittävän ja luovan taiteen ammattilaisille olisi tehty poikkeussääntelyä. Koska sellaista on nykyisessäkin työttömyysturvalaissa, se olisi ollut tietyissä rajoissa mahdollista.
Sekä Muusikkojen liitto että Näyttelijäliitto toivoivat ensisijaisesti sitä, että luovien alojen työttömyysturva olisi säilynyt ennallaan tai, että vähintäänkin 12 kuukauden työssäoloehdon olisi voinut kerryttää erillisinä viikkoina.
Keikkatyöläisen kannalta on riittävän hankalaa, että työhistoriavaatimus pitenee puolesta vuodesta kokonaiseen vuoteen. Se, että työviikkojen pitää kaiken lisäksi osua sopivasti samoihin kuukausiin, tuo tähän mukaan turhan lotto-elementin. Se merkitsee siitä, että samalla työmäärällä ja palkkatulolla jollakin työssäoloehto täyttyy ja toisella ei.
Fakta:
Muutoksia kahdessa vaiheessa
Hallitus on tekemässä työttömyysturvaan muutoksia, joilla halutaan kannustaa työtöntä ottamaan työtä vastaan. Uudistus tapahtuu kahdessa vaiheessa.
Uudistuksen ensimmäinen vaihe sisältää muutoksia työttömyysturvan ehtoihin. Se sisältää muun muassa tällaiset muutokset nykytilaan:
- Työssäoloehdon euroistaminen.
Työssäoloehtoa kerrytetään kaikilla aloilla työpäivien sijaan ansaintaperusteisesti. Työssäoloehto niin sanotusti ”euroistetaan”. Taiteilijoille tämä ei ole sinänsä ole uutta, koska heillä näin on tehty tähänkin asti. - Työssäoloehto pitenee.
Uutta on sen sijaan se, että 28 kuukauden tarkastelujakson aikana pitää olla töissä 12 kuukautta nykyisen 26 viikon sijaan. Työssäoloehdon pituus siis kaksinkertaistuu. Koska työmarkkinatukea saa ilman työhistoriaakin, tämä muutos vaikuttanee eniten ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolella. Pitää kuitenkin muistaa että työmarkkinatuki on tarveharkintaista toisin kuin työttömyysturvan peruspäiväraha. - Kalenteriviikoista kuukausiin.
Samalla mittaustapa muuttuu. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saamisen ehto on nykyisin se, että kassan jäsen ansaitsi viimeisen 28 kuukauden aikana 26 viikkona vähintään noin 310 euroa/vko. Jatkossa tämä mitataan kokonaisina kuukausina tai kuukausipareina. Kassan jäsenen pitää ansaita viimeisen 28 kuukauden aikana 12 kuukautena noin 930 euroa/kk, 24 kuukautena 475 euroa/kk tai jokin näiden yhdistelmä.
Kuukaudet ongelma keikka-alalla. Ajan mittaaminen kokonaisina kuukausina lisää sattumanvaraisuutta sen suhteen, onko henkilö oikeutettu ansiosidonnaiseen. Tulojen lisäksi vaikuttaa siis se, miten sopivasti ansiot keskittyvät sekä jakautuvat tiettyihin kuukausiin. - Muita muutoksia.
Muita ensivaiheen muutoksia on muunmuassa lapsikorotusten ja työttömyysturvan suojaosan poisto.
Uudistuksen toinen vaihe on edessäpäin. Sen tärkein elementti on pohjoismaisen mallin mukaisen ansiosidonnaisen korvauksen porrastus.
Tilastojen mukaan ansiosidonnaisen korvauksen loppuessa on työllistymispiikki, ja porrastuksella halutaan tätä työllistymispiikkiä aikaistaa.
