Sannaliisa Ilkka tunnetaan paremmin artisti Sansana, mutta hänen musiikillisia näkemyksiään kantautuu ihmisten korviin myös muita reittejä kuin artistin lauluäänen välittämänä.
Ilkka työskentelee Toneco Oy:ssa musiikkisuunnittelijana ja on suunnitellut esimerkiksi soittolistoja lukuisiin julkisiin tiloihin taustamusiikiksi. Yritykset ymmärtävät nykyään yhä paremmin musiikin merkityksen asiakaskokemuksen keskiössä.
Oletko pysähtynyt tapaksien äärellä Casa Largossa kuuntelemaan, mikä hyvä biisi juuri lähti kaiuttimista soimaan? Jäitkö Iittalan myymälään hetkeksi pidempään lahjaostoksille, sillä halusit kuunnella kappaleen loppuun? Oliko vaatekaupassa vain jostain syystä erityisen leppoisa tunnelma ja hyväntuuliset asiakaspalvelijat?
Olet ehkä törmännyt Sannaliisa Ilkan tekemiin soittolistoihin, joita voi kuulla useissa paikoissa ympäri maata.
Ilkka työskentelee asiakastilaviihtyvyyden suunnittelua tarjoavassa Toneco Oy:ssa musiikkisuunnittelijana. Konserni keskittyy äänituotantoon, asiakaskokemuksiin ja aistimarkkinointiin. Ilkan työnkuvaan kuuluu äänikonseptien suunnittelua, äänimaisemointia ja soittolistojen kuratointia eli musiikkibrändäystä.
Ilkan töitä viimeisten viiden vuoden ajalta ovat yllä mainittujen yritysten lisäksi esimerkiksi Itiksen uusi kauppahalli sekä useita hotelleja, kuten Hotelli Maria, Taidehotelli AX ja viimeisimpänä vasta avattu Solo Sokos Hotel Pier 4 Katajanokalla.
Sannaliisa Ilkka on valmistunut muusikoksi Pop & Jazz Konservatoriosta ja äänisuunnittelijaksi Metropolian elokuva- ja televisiopuolelta. Ammattitaito musiikkisuunnittelijan työhön on kertynyt kuitenkin ennen kaikkea tekemällä. Tällä hetkellä hän vahvistaa osaamistaan myös opiskelemalla MBA-tutkintoa.
Useat yritykset ovat heränneet siihen, ettei ole yhdentekevää, millainen musiikki asiakastilassa soi.
Musiikilla on tehtäviä, joita ei välttämättä heti tule ajatelleeksikaan. Asiakkaiden viihtymisen lisäksi sillä voidaan lisätä henkilökunnan viihtyvyyttä ja peittää ei-toivottuja ääniä.
Musiikin funktiot ovat Ilkan mukaan muutoksessa.
Monessa tapauksessa ei voidakaan enää puhua taustamusiikista, sillä musiikin halutaan olevan asiakaskokemuksen keskiössä ja vahvistavan yrityksen brändiä ja identiteettiä. Hyvin valittu, brändin arvojen ja imagon mukainen musiikki voi auttaa erottumaan kilpailijoista.
Kun yrityksellä on vahva brändi ja asiakkaat viihtyvät asiakastiloissa, sillä voi olla suoria vaikutuksia myös myyntiin.
Suunnittelutyötä tehdään aina yhteistyössä asiakkaan kanssa.
– Ensin tehdään brändianalyysi, mietitään esimerkiksi, mikä on se brändin tunnetila tai viesti, jota halutaan välittää. Kun ydin on kirkas, sen ympärille pystyy rakentamaan mitä vain.
Välillä tilaajilla on omia vahvoja näkemyksiään tilan äänisuunnittelua koskien, kun taas Ilkalla on vuosien varrella kertynyttä näkemystä siitä, mikä toimii ja mikä ei. Ammattitaito auttaa luovimaan näissä tilanteissa ja löytämään ratkaisuja, joihin kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.
Monen musadiggarin unelmaduunissa on varmasti myös haasteensa, kun listoille haluaa kerätä arvostamaansa musiikkia, mutta se ei välttämättä pääse lopulta framille ansaitsemallaan tavalla.
– Kyllä aluksi oli tosi vaikeaa, kun oli tehnyt ison työn ja sitten sai huomata, että esimerkiksi äänentoisto ei ollutkaan tilassa priimaa tai volyymi oli niin hiljaisella, että musiikkia hädin tuskin kuuli.
Sittemmin Ilkka on ymmärtänyt, että kun työn päästää käsistään, sitä ei voi jäädä vahtimaan. Jossain tilassa musiikki voi toimia hyvin nimenomaan silloin, kun sitä ei huomata.
– Asiakasfirma itse päättää, mikä sen musiikin funktio siellä on. Minun tehtäväni on tehdä työni hyvin. Tärkeintä on, että musiikki toimii niin kuin asiakas haluaa.
Ilkka on varsin tyytyväinen uravalintoihinsa, mutta kaikki olisi voinut mennä toisinkin.
Toinen puoli Ilkan muusikkoutta on artistius ja biisinkirjoittajuus. Warner Music Finland julkaisi Sansan ensialbumin Vagabond Girl (2005) Ilkan ollessa vain 25-vuotias. Seuraava levy tuli pienemmän Texicalli Recordsin kautta ulos artistin halutessa pitää englannin kielestä kiinni kirjoitus- ja laulukielenä. Pienempi yhtiö suhtautui siihen suopeammin. Jo tuolloin suomenkielisellä musiikilla oli kuitenkin Suomessa helpompi breikata, ja Sansa jäi kritiikkimenestyksestä ja kansainvälisestäkin huomiosta huolimatta suhteellisen pienen piirin tietoon.
– On hienoa, että minulla on ollut jo nuorena vahva näkemys siitä, mitä haluan tehdä. Nuorena sitä on toki idealisti ja kuvittelee, että maailma on helppo valloittaa. Ikä ja kokemukset ovat opettaneet armollisuutta ja hioneet kulmia.
Nykyään Ilkka tekee musiikkia sekä englanniksi että suomeksi itselleen ja muille artisteille. Sansa on ollut viime vuosina solistina ja yhteiskirjoittajana monissa elektronisen tanssimusiikin kappaleissa. Englannin- ja suomenkielistä soolomateriaalia on kertynyt hiljalleen ja viimeistään ensi vuoden puolella on tarkoitus ilmestyä ep tai kokonainen albumi.
– Uuden materiaalini ytimessä on laulu ja kitara, olen rakentanut ympäröivän äänimaailman tukemaan sitä. Äänimaailma on lämmin ja ilmava, haluan, että biisit saavat hengittää vapaasti.
Vaikka työt tukevat monella tavalla toisiaan, on kahden musiikkityön yhdistämisessä haasteensa.
– Kun on päivän tehnyt musasuunnittelua, voi olla haastavaa tehdä vielä biisejä illalla. Olen oppinut löytämään omat työkalut siihen, että saan kirjoitettua silloin kun se aika on kalenteriin varattu. Molemmat työt vaativat luovuutta, mutta se on hyvin erilaista luovuutta. Päivätyössäni järjestelen jo olemassa olevia asioita, biisinteossa luon uutta.
Ilkka näkee työnsä monella tavalla vastuullisena. Musiikkisuunnittelijalla on paljon valtaa siihen, kenelle annetaan tilaa äänimaisemissamme.
– Yksi tärkeä asia on, että haluamme jotakuinkin kaikki suomalaiset indieartistit musiikkikirjastoomme, se on sitä meidän vastuullisuutta. Annetaan foorumeja niille artisteille ja bändeille, joita vähemmän missään kuulee.
Mitä tahansa musiikkia ei käyttömusiikiksi voi kuitenkaan ottaa – esimerkiksi kirosanat ovat musiikkisuunnittelijalle punainen lippu, joiden johdosta kappaletta ei voida ottaa soittolistoille.
– Välillä tuolla kävellessäni havahdun siihen, miten valtavan montaa ihmistä meidän työ koskettaa. Sekin on aikamoinen vastuu. Pyrin omalla työlläni vähentämään melusaastetta. Äänen strategisella käyttämisellä ja hallituilla äänimaailmoilla voidaan tuottaa hyvinvointia maailmaan.
Musiikkisuunnittelijan palvelut eivät ole pelkästään suurten yritysten herkkua, vaan suunnittelupaketteja voidaan räätälöidä yrityksen resurssien mukaan. Tarjolla on musiikkibrändäyksen lisäksi esimerkiksi kevyempiä profilointeja.
– On monia erilaisia pintoja, joissa yritykset kohtaavat asiakkaitaan, kuten esimerkiksi netti. Kaikkea pitäisi miettiä myös äänen kannalta. Näen, että äänibrändäys tai musiikkibrändäys on erittäin kustannustehokasta markkinointia.
Ilkka näkee alan kasvavana, eikä suhtaudu huolestuneesti myöskään tekoälyn kehitykseen.
– Uskon, että töitä kyllä riittää sitä mukaa kun tietoisuus musiikin vaikuttavuudesta kasvaa. Tekoälyn tuloon suhtaudutaan avoimesti ja potentiaalisena työkaluna. Haluamme tietenkin olla kehityksessä mukana, kunhan muistetaan olla vahingoittamatta tekijänoikeuksia. Tekoälykin tekee jo soittolistoja, mutta algoritmillä ei ole tunnekokemusta biisien sopivuudesta ihmisille.
Vasta avatun Solo Sokos Hotel Pier 4:n johtaja Petra Wikström osasi varhaisessa vaiheessa kääntyä Tonecon ja Sannaliisa Ilkan puoleen toimittuaan aiemmin Sokotel-yhtiössä ravintolapuolen liiketoimintajohtajana. Yhtiö on tehnyt Tonecon kanssa pitkään yhteistyötä ja Ilkka suunnitteli muun muassa vuonna 2022 uudistetun Solo Sokos Hotel Helsingin musiikkikonseptin. Wikström piti toteutusta onnistuneena, joten oli luontevaa jatkaa yhteistyötä.
Pier 4 on yksi Sokos Hotels ketjun Solo-hotellityypin hotelleista, mikä tarkoittaa erityisen yksilöllistä ja laadukasta konseptia. Kuunnellessa Wikströmin kuvailua hotellikonseptin kulmakivistä, on helppo ymmärtää, miksi myös soittolistoihin on panostettu ammattilaisten avulla.
– Jo rakennus itsessään on hyvin yksilöllinen edustaessaan suomalaista puuarkkitehtuuria parhaimmillaan. Rakennuksen omistajalla Varmalla oli jo lähtökohtana, että tällä muutetaan Helsingin kaupunkikuvaa kohti vastuullisuutta. Vastuullisuus onkin vihreä lanka kaikkien meidän palveluiden ja tuotteiden suunnittelussa. Hotellin identiteettiä ohjaa myös vahva kotimaisuus. Haluamme tuoda suomalaista osaamista, laadukkuutta ja käsityötä esille.
Ilkka suunnitteli hotellin ravintola Harboren ja kattoterassin baari Humun soittolistat. Siinä missä kotimaisuus ohjaa Harboren menua, myös soittolistan laatimisessa oli lähtökohtana kotimaisen osaamisen esiin tuominen uniikilla tavalla. Tähän päästiin onnistuneen vuoropuhelun avulla. Vaikka ruoka on pääosassa, musiikin ei haluta missään nimessä alistuvan vain taustaksi.
– Musiikin pitää puhutella asiakasta ja olla tietyllä tavalla rohkeaa, haetaan jopa edelläkävijyyttä. Yhteistyössä on tärkeää luottaa musiikin ammattilaiseen ja antaa tiettyyn pisteeseen asti vapaat kädet soittolistan toteuttamisessa, jotta niitä rohkeita valintoja tulee.
Wikström tiedostaa, että kun ollaan rohkeita, tullaan varmasti myös jakamaan mielipiteitä. Konseptikehityksessä pitää kuitenkin olla valmis ottamaan erilaisia palautteita vastaan, mutta toisaalta myös rohjeta pitää visiosta kiinni.
– Jos lähdetään tekemään muutoksia kaikkien palautteiden perusteella, ei lopulta palvella enää ketään eikä olla enää niin vahvasti sen konseptin edustajia.
Siinä missä ravintolan menu vaihtuu säännöllisesti, myös soittolistaa tulee päivittää. Wikström pitää vuodenaikojen vaihtumisia luontevina ajankohtina soittolistojen päivittämiseen. Tarkoituksena on kuitenkin pitää listalla mukana myös eräänlaisia klassikoita – aivan kuten menussakin – kappaleita, jotka luovat ravintolakonseptille uskottavuutta ja tukevat konseptia. Ilkan valikoimassa, jota hotellinjohtaja kutsuu arvostavasti soittolistateokseksi, on kappaleita 1950-luvulta tähän päivään.
– Odotan jännityksellä, miten nämä huolella valitut, käsin poimitut ja meidän konseptiimme sopivat biisit otetaan vastaan!
