Tutkittua: Yhdenvertaisuus musiikkialalla kehittyy vähitellen
Gramexin ja kymmenen musiikkialan organisaation yhdessä toteuttamaan barometriin saatiin lähes 1500 vastausta kaikista alan ammattiryhmistä. Vastaajista 53 prosenttia kokee alan yhdenvertaiseksi. Viime vuoden vastaavassa tutkimuksessa luku oli 49 prosenttia.
Yhdenvertaisuuden kokemus vaihtelee kuitenkin paljon sukupuolen, aseman ja iän mukaan. Naisista 41 prosenttia pitää alaa yhdenvertaisena, kun taas miehistä 60 prosenttia on tätä mieltä. 43 prosenttia vastaajista kokee, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä alalla.
Musiikkialalla työskenteleville yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää, mikä välittyy myös avoimista vastauksista. Peräti 93 prosenttia vastaajista sanoo, että yhdenvertaisuus on heille tärkeä arvo. Yli neljä viidesosaa alan toimijoista haluaa, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi tehdään aktiivisia toimenpiteitä.
”On helppoa olla iloinen siitä, että musiikkialan yhdenvertaisuustilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. Työtä on vielä silti jäljellä, jotta kaikki voisivat päästä mukaan alalle taustastaan riippumatta. Yhdenvertaisuus on musiikkialan kilpailukyvynkin kannalta tärkeää: monimuotoinen ammattilaisjoukko kykenee tuottamaan laajalla skaalalla teoksia ja äänitteitä, jolloin myös kykymme puhutella erilaisia yleisöjä laajenee”, sanoo Gramexin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Sari Aalto-Setälä.
Barometrin vastaajista 78 prosenttia on sitä mieltä, että alan työkulttuurissa hyväksytään erilaisuutta, ja 68 prosenttia kokee, että alalla kunnioitetaan muita.
Naiset ja vähemmistöjen edustajat syrjityimpiä
Vaikka kehitystä on tapahtunut, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu ovat edelleen yleisiä musiikkialalla. Syrjinnän ja epäasiallisen käytöksen kohteeksi on viimeisen vuoden aikana joutunut lähes kolmannes kaikista musiikkialalla työskentelevistä.
Myös syrjinnän kokemuksessa on suuria eroja sukupuolten välillä. Viimeisen vuoden aikana syrjintää tai epäasiallista kohtelua on kokenut 42 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä.
Sukupuolesta johtuvaa syrjintää tai epäasiallista kohtelua on puolestaan kokenut 35 prosenttia naisista ja vain neljä prosenttia miehistä, eli joka kolmas nainen ja joka kahdeskymmenesviides mies.
Sukupuoli- ja etnisten vähemmistöjen edustajista noin kolmannes on kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua vähemmistöryhmään kuulumisen vuoksi.
Yrittäjät ja freelancerit kokevat musiikkialalla syrjintää ja epäasiallista kohtelua muita enemmän. Iästä johtuva syrjintä kohdistuu eniten 25–34-vuotiaisiin (24 prosenttia), jotka ovat uransa alkuvaiheessa. 35–54-vuotiaista syrjintää kokee 13–14 prosenttia.
Syrjinnällä tai epäasiallisella kohtelulla on myös suuria vaikutuksia musiikkialalla toimivien hyvinvointiin. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista kokee, että syrjintä tai epäasiallinen kohtelu on vaikuttanut kielteisesti urakehitykseen. Lähes yhtä moni tunnistaa kielteisiä vaikutuksia myös mahdollisuuksiin löytää oikeita verkostoja ja kumppaneita sekä luovaan työhön musiikin parissa. Nuorten kohdalla syrjintä on saanut monet harkitsemaan myös alan vaihtoa.
Raportointikäytännöissä merkittäviä puutteita
Epäasiallinen käytös ilmenee useimmiten sopimattomana kommentointina tai vitseinä (58 prosenttia), osaamisen vähättelynä (56 prosenttia), tunnustuksen puutteena tai ideoiden ja ajatusten kyseenalaistamisena (54 prosenttia).
Vain noin kolmasosa syrjintää tai epäasiallista kohtelua kokeneista on raportoinut siitä eteenpäin. Suurin syy tälle oli se, ettei ole olemassa sopivaa tahoa, jolle asiasta voisi ilmoittaa. Yli puolet myös kokee, ettei ilmoittamisesta ole mitään hyötyä tai pelkää sen aiheuttavan negatiivisia seurauksia itselleen.
Julkinen keskustelu edistää muutosta
Vastaajien mielestä suurimmat haasteet musiikkialalla ovat toimeentulo ja epävarmat pätkätyöt sekä päätösvallan keskittyminen harvoille. Monille myös verkostoihin pääsy on merkittävä haaste, ja erityisesti naiset ja muunsukupuoliset kokevat sen kriittiseksi uransa kannalta.
Naisten, nuorten ja freelancerien näkemykset alan yhdenvertaisuudesta ovat muita synkempiä. Alaa pidetään yhä miesvaltaisena, jossa muun muassa hyvä veli -kerhot toimivat portinvartijoina musiikkimaailmaan.
Tehokkaimpina keinoina yhdenvertaisuuden parantamiseksi vastaajat pitävät julkista keskustelua (72 prosenttia), rohkeiden ihmisten esimerkkiä (60 prosenttia) ja esikuvien esiin nostamista (41 prosenttia).
Monet vastaajat kiittävät lisääntynyttä keskustelua ja tietoisuuden lisäämistä niin alan sisällä kuin mediassa. Myös ohjeistusten kehittäminen nähdään positiivisena askeleena eteenpäin.
Myös musiikkialan koulutuksella on keskeinen rooli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa. Kyselyn mukaan vain alle puolet musiikkipedagogeista ja musiikin aineenopettajista kokee, että opetuksessa käsitellään riittävästi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemoja. Opettajat toimivat esikuvina ja suunnannäyttäjinä alalle hakeutuville nuorille, joten koulutuksen kehittäminen on avainasemassa yhdenvertaisemman musiikkikentän rakentamisessa.
”Gramex haluaa myös osaltaan kehittää alan rutiineja. Julkaisimme keväällä oman vastuullisuusohjelmamme, jossa yhdenvertaisuuden parantaminen on tärkeä osa-alue. Meille nämä teot ovat esimerkiksi palkka- ja palkkioavoimuuden edistämistä: julkaisemme vuosittain tilastot esimerkiksi naisten ja miesten keskikorvauksien suuruudesta. Meille yhdenvertaisuus on myös GramexPressin keskeinen teema ja toimitusta ohjaava politiikka: haluamme nostaa esille monenlaisia esikuvia”, painottaa Aalto-Setälä.
Melkein 1 500 musiikin ammattilaista vastasi
Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin maaliskuussa 2025, ja siihen vastasi yhteensä 1 484 musiikkialalla toimivaa henkilöä. Monet vastaajat toimivat useammassa musiikkialan roolissa: heistä 1 123 oli esiintyjiä tai muusikoita, 821 säveltäjiä tai sanoittajia ja 446 tuottajia. Lisäksi vastaajien joukossa oli muun muassa kustantajien, levy-yhtiöiden ja järjestöjen edustajia sekä musiikin aineenopettajia ja opiskelijoita. Tutkimuksen virhemarginaali on 95 prosenttia luotettavuudella +/- 2,7 prosenttia. Kyselyn tuloksia verrattiin vuonna 2024 toteutetun kyselyn tuloksiin.
Musiikkialan yhdenvertaisuusbarometrin toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Barometrissä kumppaneina ovat Teosto, Gramex, Music Finland, Musiikkituottajat – IFPI, Muusikkojen liitto, Suomen jazzliitto, Suomen Konservatorioliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit sekä Suomen Säveltäjät.
Tutustu tutkimusraporttiin tarkemmin tästä linkistä.
Tutustu myös Gramexin vastuullisuusohjelmaan tästä linkistä.
