Tekijänoikeusbarometri 2026: Suomalaiset arvostavat ihmisten tekemää musiikkia myös tekoälyn aikakaudella
Taloustutkimus Oy:n toteuttamasta Tekijänoikeusbarometrista käy ilmi, että peräti 81 % suomalaisista on sitä mieltä, ettei tunnetun taiteilijan tai esittäjän persoonallista tyyliä saa hyödyntää tekoälyn tuottamissa sisällöissä ilman lupaa ja korvausta. Lisäksi lähes kolme neljästä vastaajasta (74 %) katsoo, että tekoälyn kouluttamiseen käytetyistä teoksista tulee maksaa korvauksia tekijöille ja esittäjille.
Tekoälyn tuottamiin sisältöihin suhtaudutaan varauksellisesti. Vain 22 % vastaajista arvioi, että tekoälyn luomien sisältöjen tulisi olla samalla tavalla suojattuja ja korvauksen alaisia kuin ihmisten tekemien teosten. Kiinnostus tekoälyn tuottamaan sisältöön on vähäistä: vain kymmenesosa vastaajista kuluttaisi tekoälyn tuottamaa musiikkia yhtä mielellään kuin ihmisten tekemää.
Tulokset kertovat, että ihmisten luoma musiikki ja luova työ nähdään arvokkaana myös tekoälyn aikakaudella. Samalla ne viestivät vahvasta odotuksesta sille, että tekijöiden, esittäjien ja tuottajien oikeudet huomioidaan tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä.
Laittomien suoratoistopalveluiden käyttö yleistyy nuorilla
Tekijänoikeusbarometri nostaa esiin myös huolestuttavan kehityssuunnan nuorten aikuisten keskuudessa. Laittomien suoratoistopalveluiden käyttö on kasvanut selvästi alle 35-vuotiailla. Jo 28 % 25-34-vuotiaista kertoo käyttäneensä tällaisia palveluita, kun vuotta aiemmin osuus oli 18 %. Myös 15-24-vuotiaiden keskuudessa käyttö on lisääntynyt. Z-sukupolvesta (syntynyt noin vuosina 1997–2012) jo yli kolmannes (34 %) käyttää laittomia suoratoistopalveluita.
Kasvava piratismi muistuttaa siitä, että tekijänoikeuksien kunnioittaminen ja luovan työn arvostus ovat ajankohtaisia kysymyksiä niin tekoälyn kuin digitaalisten sisältöjen käytönkin näkökulmasta.
Tekijänoikeusbarometrin toteutti Taloustutkimus Oy Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n (TTVK) toimeksiannosta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista tekijänoikeuteen sekä muun muassa laillisten ja laittomien palvelujen käyttöä ja hyväksyttävyyttä sekä näkemyksiä tekoälystä ja tekijänoikeuksista.
Tutkimukseen vastasi 1 090 yli 15-vuotiasta suomalaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina ja internet-kyselyllä 10.9.–6.10.2026. Otos on painotettu vastaamaan kohderyhmää, ja kokonaistuloksen suurin tilastollinen virhemarginaali on noin ±3,2 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla.