DJ Monitor -yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Yuri Dokterin mukaan musiikin tunnistusteknologiat ovat musiikin ammattilaisten ja käyttäjien tulevaisuusvakuutus.
Hollantilaiselle musiikkialan moniottelijalle Yuri Dokterille ei musiikin käyttökorvausten tulevaisuus näyttäydy läheskään yhtä sumuisena kuin Helsingin sää haastattelun tekoaamuna.
Dokterin DJ Monitor -yhtiö on yksi maailman johtavista musiikin monitorointiteknologiayhtiöistä.
Käytännössä yhtiö myy ja kehittää dataratkaisuja, algoritmeja ja teknologiaa käytettäväksi klubeilla, ravintoloissa ja festivaaleilla soitetun musiikin tunnistamiseen.
Yhtiön kultaa on äänitteiden metadata, joka on olennainen osa monivaiheista ja monimutkaistakin teknistä prosessia, jonka avulla äänitteet kyetään tunnistamaan oikein. Metadatan avulla myös tekijänoikeuskorvaukset saadaan perille oikeille oikeudenomistajille.
Suomeen yhtiön perustajan ja toimitusjohtajan toi paitsi halu ymmärtää paikallista markkinaa, myös tiivis yhteistyö Gramexin kanssa.
Dokterin viesti Suomeen on, että musiikin tunnistusteknologia on jo mullistanut musiikin käyttökorvausten keräämisen ja tilittämisen musiikin tekijöille, esittäjille ja tuottajille. Tunnistusteknologia on kiinteä osa musiikkibisneksen arkipäivää etenkin suoratoistoalustoilla.
Nyt tunnistusteknologia pitäisi saada käyttöön myös perinteisemmissä musiikin käyttötilanteissa kuten livemusiikissa ja julkisten tilojen taustamusiikissa. Tähän työhön hän kutsuu mukaan kaikki tekijänoikeusjärjestöt ja musiikin lupakäyttäjät.
Mutta miksi?
Haetaanpa vauhtia.
Arkijärjelläkin tajuaa, että musiikin tunnistusteknologiat ovat kehittyneet käsi kädessä digitaalisen musiikkiteknologian kanssa.
Pelkkä teknologia luo kuitenkin vain mahdollisuuksia. Syyt käyttöön ovat muualla.
Dokterin mukaan keskeisin syy musiikin tunnistusteknologian käyttöön on avoimuuden ja tarkkuuden vaade.
Avoimuudesta ja tarkkuudesta hyötyvät sekä musiikkiluvan tarvitsijat että musiikin ammattilaiset eli oikeudenomistajat.
”Työskentelin aikoinaan tiiviisti Alankomaiden elektronisen musiikin yhdistyksen kanssa. Tuohon aikaan yhdistys oli eri linjoilla paikallisen Teosto-järjestö BumaStemran kanssa elektronisen musiikin esityslupamallista.”
Dokter kuvaa, että korvausprosentti neuvoteltiin BumaStemran edustaman, tapahtumassa soitetun musiikin määrän mukaan.
Tarvittiin siis ratkaisu, jolla voisi tunnistaa, mitä musiikkia klubeilla aidosti soitettiin, jotta myös korvaukset saataisiin maksettua oikeudenmukaisesti oikeille tekijöille.
DJ Monitor aloitti vuonna 2005 keräämään ensimmäistä kertaa tietoa musiikin käytöstä festivaaleilla.
”Haluttiin varmistaa, että kerättävät lupamaksut saadaan maksettua todella takaisin elektronisen musiikin ekosysteemiin. Ilman käyttödataa ei ole myöskään läpinäkyvää korvausten jakamista,” Dokter linjaa.
Nykyään Dokterin perustama yhtiö tarjoaa musiikin monitorointipalveluita omien algoritmien, tietokannan ja laitteistojen avulla ympäri maailmaa. Vuonna 2022 AlphaTheta Company, PioneerDJ-tuoteperheen omistaja, tuli yhtiön osaomistajaksi.
Vaikka toiminta on laajentunut, missio on edelleen sama: koko arvoketjun tarkempi, nopeampi ja avoimempi toiminta, joista hyötyvät sekä artistit että yritykset.
Dokter tietää myös omakohtaisesti, mistä puhuu.
Miehen musiikkiura alkoi 80-luvun lopussa artistinimellä Da Juice. Tämän jälkeen mies on työskennellyt levy-yhtiöissä, pyörittänyt äänitysstudiota ja konsultoinut eri tahoja musiikkioikeuksien seurannasta.
Ensi vuonna Dokter on toiminut pyöreät 20 vuotta eri maiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.
Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Gramexin ja BumaStemran lisäksi SENA, PRS for Music, PPL, SACEM, ASCAP ja iso joukko musiikin lisensointiasiakkaita kuten Tomorrowland ja Parookaville -festivaalit ja maailman johtavia media-alan yrityksiä kuten Billboard ja Twitch.
Monitoroinnin käytännön hyötyjä on ulosmitattu esimerkiksi Tomorrowlandin ja Belgian teostojärjestö Sabamin sopimusrauhassa.
Festivaalin ja Sabamin monen vuoden sopimuskiista saatiin päätökseen, kun musiikkiluvan hinnoittelu päätettiin sitoa käytetyn musiikin tunnistusteknologiasta saatavaan raportointiin.
Raportoinnista vastaa – kukapa muukaan kuin DJ Monitor.
Tekijänoikeusjärjestöissä käytössä olleen avoimen lisensoinnin eli niin sanotun ”blanket licensingin” näkökulmasta monitorintidataan perustuva Sabamin ja Tomorrowlandin malli on mullistava.
”Nyt musiikin tunnistusteknologian myötä kaikki korvaukset jaetaan todellisen musiikinkäytön perusteella – ei perinteisen yleisluvan perusteella. Tämä tarkoittaa, että korvaukset voidaan kohdistaa suoraan festivaaleilla soitettujen kappaleiden oikeudenhaltijoille. Näinhän te itseasiassa toimitte Suomessa jo Gramexilla ravintoloiden taustamusiikin suhteen.”
”Mielestäni tämä on reilu malli”, sanoo Dokter.
Hyötyjä on osoitettu myös Madridin Sensation -festareiden tekijänoikeuskorvauksissa.
Dokter kertoo, että esimerkiksi hollantilaisten konemusiikkiammattilaisten korvauksien tilitys on parantunut merkittävästi, kun käyttöön on otettu tunnistusteknologiaa.
”Festareilla useat DJ:t olivat soittaneet paljon hollantilaisten artistien musiikkia. Silti BumaStemran edustamat artistit saivat tapahtumaan liittyen espanjalaiselta kollegajärjestöltä melko minimaalisen korvauksen. Tunnistusteknologian avulla tilanne on sittemmin saatu korjattua.”
”Musiikin tunnistusteknologia voi siis parantaa myös kansainvälisiä, sisarjärjestöjen välisiä korvauksia”, Dokter kertoo.
Lisäksi festareiden korvaukset voidaan teknologian avulla kohdentaa tarkemmin eri lavojen kuulijamäärän mukaan, kun hyödynnetään tunnistusteknologian lisäksi vaikkapa festariappin käyttäjien sijaintitietoja.
”Eri festarilavojen kävijämäärien mittaaminen on hyvin, hyvin mielenkiintoista. Esimerkiksi Brittien tekijänoikeusjärjestö PRS haluaa kokeilla tätä uutta yleisömääriin perustuvaa korvausmallia.”
Tunnistusteknologia ei ole Dokterin mukaan kuitenkaan vain artistin ja tuottajan ystävä.
Myös festarit, live-venuet, baarit ja keikkapaikat saavat tarkasta raportoinnista merkittäviä liiketoimintahyötyjä. On olennaista esimerkiksi ymmärtää, miten soitettu musiikki vaikuttaa myyntiin eri kellonaikoina.
”Kun erilaisia tietovirtoja yhdistetään, saadaan myös eri tapahtumapaikkojen ylläpitäjille enemmän tietoa siitä, miten musiikki vaikuttaa liiketoimintaan.”
”Tämä on otettu vastaan innostuneesti. Puhuessani aiheesta eräässä kansainvälisessä paneelissa reaktio oli, että nyt meillä on aidosti hyödyllistä tarjottavaa tapahtumapaikoille itselleen”, Dokter kertoo.
Usean eri datalähteen yhdistämistä on kokeiltu esimerkiksi Ibizalla Club Edenissä, jossa selvitettiin musiikin ja myyntidatan välisiä yhteyksiä.
”Lopulta selvitimme, mitkä biisit triggeröivät juomien myyntiä ja miten musiikin tahti vaikuttaa asiakkaiden liikkeisiin”, kertoo Dokter.
Myös Gramex on Suomessa monitoroinut taustamusiikin käyttöä ravintoloissa. Mukaan lähteneiltä ravintoloilta ja baareilta on saatu erittäin positiivista palautetta.
”Gramex on aina ollut tässä asiassa eturintamassa – olemme tehneet ravintolaseurantaa jo pari vuotta, ja nyt tänä vuonna olette käyttäneet tietoja myös tilityksessä. Musiikin monitorointiteknologiaa hyödyntäviä järjestöjä on maailmalla edelleen vähän, vain neljä”, Dokter kertoo.
”Monitoroinnista saatua dataa on meillä hyödynnetty tilitysten kohdentamisessa. Moni ravintolayrittäjä on ollut hyvillään jo siitä perusasiasta, että omassa baarissa soivan musiikin korvaukset löytyvät perille oikealle muusikolle”, kertoo Gramexin johtaja Tuomas Talonpoika.
Jatkossa tunnistusteknologia voi auttaa myös tekoälymusiikin tunnistamisessa.
”Erässä kokeessamme kykenimme tunnistamaan tekoälyn luomista kappaleista sen hyödyntämät opetusäänitteet jopa 90-prosenttisesti. En odottanut näin hyvää tulosta edes itse.”
Silti apu voi olla väliaikainen.
”Tämä toimii vain nyt tämänhetkisen tekoälysukupolven kanssa – tulevaisuudessa tulee olemaan moninkertaisesti AI:n luomasta opetusaineistosta luotuja AI-biisejä. Todennäköisesti opetusaineiston tunnistaminen ei ole enää tulevaisuuden kysymys.”
Mutta tunnistusteknologia voi auttaa tunnistamaan silloinkin tekoälyn luomat kappaleet ihmisten luomista.
”Jos käsittelemässämme datassa esiintyy kappale, joka on julkaistu millään nykyisellä tavalla, voimme sen tunnistaa. Ja jos tekoäly tuottaa musiikkia, jota ei katalogeista löydy, sekin pystytään tunnistamaan”, Dokter kertoo.
Hinta muodostuu usein teknologian käytön esteeksi. Aihe on huolestuttanut myös Suomessa.
”Olen aina ollut hyvin vaikuttunut siitä, miten Skandinavian maat ottavat teknologiaa hyötykäyttöön. Mutta on selvä, että jo maantieteellisesti isojen etäisyyksien maassa yhden järjestön voimat tai varat eivät riitä monitoroimaan aivan kaikkialla”, Dokter sanoo.
Vastaukseksi Dokter tarjoaa järjestöjen tiiviimpää yhteistyötä.
”Tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua voisi viedä pidemmälle. Yksi keino olisi toteuttaa tällaisia hankkeita monen organisaation yhteistyössä. Näin saataisiin isompi mittakaava ja hintahyödyt sekä myös yhtenäisempi raportointi.”
Ja kenties piirun verran lisää varmuutta tulevaisuuteen.
