Warnerin Ramona Forsström, Tavastian Mari Hatakka ja Kaikun Marja Kokko uskovat ihmisiin.
Haastatteluajankohdassa on riittänyt soviteltavaa, mutta juuri ennen joululomille karkaamista olen saanut saman pöydän ääreen Henry’s Music Bariin Mari Hatakan, Marja Kokon ja Ramona Forsströmin.
Kokko ja Forsström tuntevat toisensa ennestään, Hatakankin kanssa tiet ovat ristenneet. Jatkossa yhteyksiä aiotaan pitää tiiviimmin, sillä kaikki ovat juuri astuneet tai astumassa näkyviin johtotehtäviin musiikkialalla.
Ramona Forsström aloitti marraskuussa Warner Music Finlandin toimitusjohtajana ja Marja Kokko samoihin aikoihin Kaiku Entertainmentin johtajana. Mari Hatakka aloittaa tammikuussa Helsinki Rock and Roll Oy:n toimitusjohtajana, eli Juhani Merimaan työn jatkajana Tavastialla.
Kaikki uudet johtajat ovat toimineet musiikkialalla jo pidempään erilaisissa tehtävissä.
Forsström nousi johtajaksi talon sisältä General Managerin tehtävästä, Kokko siirtyi Kaiulle Universal Musicin A & R -johtajan pestistä ja Hatakka on viimeisimpänä työskennellyt Espoon kaupungin kulttuuripalvelupäällikkönä. Töistä on jäänyt käteen paljon sellaista, mistä on hyötyä uusissa tehtävissä.
”Esimerkiksi Ramonan kanssa me molemmat olemme kasvaneet major-talojen sisällä roolista rooliin, tunnetaan työnkuvat ja prosessit läpikotaisin ja ymmärretään se operatiivinen työ. Se on suuri vahvuus organisaation johtamisessa”, Kokko pohtii.
Kokko toteaa tuovansa myös tärkeää osaamista major-puolelta indie-puolelle. Kaiku on Pekka Ruuskan perustama indieyhtiö, joka on nykyään Nelonen Median omistuksessa. Tämän asetelman Kokko näkee hyvin inspiroivana ja monenlaisia sillanrakennusmahdollisuuksia tarjoavana.
Mari Hatakka on työskennellyt johtamis- ja päällikkötason tehtävissä aikaisemmin muun muassa Tiketissä, Lippupisteessä ja Flow Festivalissa.
Työskennellessään kulttuuripalvelupäällikkönä Espoon kaupungilla Hatakka on ollut mukana noin parissakymmenessä rekrytointiprosessissa. Tämä on valottanut entisestään sen tärkeyttä, että työntekijöille annetaan mahdollisuuksia kehittää osaamista työssään.
Hatakka puhuu myös työntekijöiden psykologisen turvallisuuden tärkeydestä ja palvelevasta johtamisesta.
”Näen, että oma roolini on hyvin paljon sitä, että mahdollistan kaikkien muiden työtä ja autan heitä sen tekemisessä.”
Ihmisläheinen ja avoin johtamisfilosofia yhdistää kolmikkoa. Kaikki pitävät työntekijöiden kehittymismahdollisuuksia tärkeänä.
Ramona Forsström kertoo Warnerilla tehdyn hiljattain suuren arvopohjaa kartoittavan ja kiteyttävän työn. Keskeisimmäksi nousi ajatus siitä, että firma on yksilöiden yhteisö, jossa jokainen saa olla sellainen kuin on. Johtajat voivat oppia myös alaisiltaan.
”Juuri käymälläni 18 hengen kehityskeskustelukierroksella sanoin kaikille, että haluan että mua haastetaan. En ole aina oikeassa. Haluan kuulla eri näkökulmia ja toivon, että ollaan mahdollisimman avoimia kaiken suhteen ja jengi tulee kuulluksi. Toki johtajana sitten tulee niitäkin hetkiä, että vaikeita päätöksiä joutuu tekemään”, kertoo Forsström.
Tällöin on erityisen tärkeää olla avoin ja läpinäkyvä, toteavat johtajat melkein yhdestä suusta. Kommunikaation merkitystä ei voi ylikorostaa.
Kaikkien työntekijöiden tulisi olla tietoisia myös firman laajemmista visioista ja tavoitteista, jotta niiden eteen voitaisiin yhdessä motivoituneina työskennellä.
”Vision pitää olla tosi kirkas meille, jotta voimme jalkauttaa sen ja sitouttaa koko työyhteisön siihen. Mekin ollaan aloitettu jo strateginen ’Kaiku 2.0’ -työ, mutta se vaatii myös aikaa.”
”Suunta ja strategia pitää sitten pystyä viestiä selkeästi tiimille, kaikki palaa aina kommunikaatioon. Motivoituneen ihmisen pitää tietää selkeästi minkä tavoitteen eteen hän tekee töitä ja kokea oma työnsä merkitykselliseksi sen toteutumisen kannalta”, summaa Kokko.
Uusilta johtajilta on tapana kysyä, mikä tulee muuttumaan heidän johtamissaan organisaatiossa. Tarkkoja vastauksia tähän kysymykseen on mahdotonta vielä antaa. Kolmikon arvopohja on kuitenkin selkeä.
Monimuotoisuus ja inklusiivisuus monissa muodoissaan toistuvat johtajatrion puheessa. Johtajat korostavat musiikkibisneksen roolia suunnannäyttäjänä sosiaalisen vastuullisuuden kysymyksissä. Kentän tulee muuttua monimuotoisempaan suuntaan, mitä tulee sekä henkilöstörekrytointeihin että artisteihinkin.
”Toivoisin, että kun nyt teemme töitä asian eteen, niin viiden vuoden päästä olisimme tilanteessa, jossa meidän ei tarvitsisi enää erikseen nostaa aihetta, vaan se olisi jo sisällä meidän toiminta- ja työkulttuureissamme”, Kokko pohtii.
”Kyllä livebisneksessäkin ollaan yhä aika yhdestä muotista”, jatkaa Hatakka.
Myös artistien hyvinvointiin ja pitkiin artistiuriin on tarkoitus panostaa. Etenkin livepuolella nousevat esiin myös ekologisen vastuullisuuden kysymykset.
”Tärkeää on tietenkin myös taloudellinen vastuullisuus”, muistuttaa Hatakka.
”Toki meillä on velvollisuus tehdä taloudellisesti vastuullista toimintaa, bisnes tässä kuitenkin meitä ja artistejakin elättää”, hän toteaa.
”Plus me työllistämme paljon ihmisiä”, jatkaa Forsström.
Uusien johtajien aika lienee hyvä myös artistitulokkaille, sillä tarkoitus on antaa entistä enemmän tilaa uusille talenteille.
Warnerin rosteri on jo ennestään monipuolinen, mutta uusia signauksia tullaan tekemään. Nykyisestä linjasta kannattaa kuitenkin pitää kiinni, sillä Suomen yksikkö on markkinaosuudellisesti maailman kovin Warner-yksikkö.
Kaiku laajentaa rosteriaan Suomi-popista myös modernimman popin ja hiphopin suuntaan.
Legendaarisen Tavastian lava toimii jatkossakin ponnahduslautana nouseville artisteille. Hatakka kertoo olevansa hereillä ja uteliaana myös sen suhteen, mitä yleisö tällä hetkellä kaipaa yökerho- ja keikkaelämyksiltä musiikillisen sisällön lisäksi.
Suomen musiikkiala on pieni. Pöydässä istuvat ovat keskenään sekä kilpailijoita että yhteistyökumppaneita. Kaiku on esimerkiksi Warnerin jakelussa.
”Me ollaan kilpailijoitakin, mutta halutaan myös tuoda sellaiseen perinteiseen malliin vähän avoimempaa ja uudenlaista ajattelua. Jos yhteistyö on ollut aiemmin tietynlaista, me voidaan myös niitä rajoja rikkoa ja kokeilla yhdistää voimamme. Meillä on kuitenkin selkeästi omat vahvuutemme toimijoina. Voidaan joissain tapauksissa olla yhdessä vielä enemmän”, Kokko visioi Warnerin ja Kaikun yhteistyötä.
Johtajat näkevät Suomen musiikkialalla paljon hyvää ja monessa asiassa ollaan jo oikealla tiellä. Inklusiivisuuden ja monimuotoisuuden kysymyksiin on herätty vahvasti ja suomalainen musiikki kukoistaa. Uusia tekijöitä tulee koko ajan, ja kotimaisen musiikin osuus top 200 -listalla on ennätysmäiset 80 prosenttia.
Kiinnostavia ilmiöitä ja trendejä on pinnalla ja kuplii pinnan alla niin musiikissa kuin sitä ympäröivissä rakenteissa. Monimuotoisuus kuuluu haastateltavien mukaan musiikissakin ja genrerajat rikkoutuvat entisestään.
Biisien hittiytymisen lisäksi myös artistit hittiytyvät. Top 50:ssä voi olla jo kokonainen albumillinen artistin biisejä. Räpin ja hiphopin rinnalle nousee myös orgaanisempaa musiikkia ja laulaja-lauluntekijöitä.
Kulutuskäyttäytymisessäkin on positiivisia kehityskulkuja: livekeikoille halutaan, ennen kuin artistilla on edes kokonaista albumillista musiikkia ja toisaalta uusia artisteja löytyy keikkojen kautta. Teknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia myös livepuolelle.
Huolenaiheet liittyvät laajempiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin.
”Jos ihmisiltä oikeasti loppuu rahat ja pitää miettiä sitä, ostanko ruokaa vai menenkö keikalle tai ostan äänitteitä, niin se on kyllä aito kysymys. Toivoisin ettei ihmiset joutuisi liian koville, että meidänkin tarjonta olisi saavutettavaa edelleen kaikille, eikä vain rikkaille”, Hatakka pohtii.
Monet asiat, joita musiikkialalla on maalailtu uhkakuvinakin, näyttäytyvät johtajien puheissa mahdollisuuksina.
”On todella mahtavaa olla näissä positioissa juuri tässä ajassa. Kaikki uusi on mahdollisuus ja meidän alallamme muutos on arkipäivää. Se on minulle ainakin sellaista bensaa tähän tekemiseen. Se pitää hereillä ja pakottaa kehittymään”, toteaa Kokko.
Yleisön entistä aktiivisempi rooli ja uudet musiikin jakelukanavat tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia.
Musiikin tekemisen demokratisoituminen halpojen kotistudioiden myötä tai oman musiikin jakelu TikTokissa ei ole pois majoreilta.
Kokko hehkuttaa Warnerin löytöä, Jaakko Kultaa, joka solmi hiljattain Warnerin kanssa sopimuksen noustuaan ensin TikTok-ilmiöksi. Signauksen jälkeen artisti nousi listakolmoseksi.
Johtajat pitävät kiinnostavana myös fanien yhä läheisempää suhdetta artisteihin. Forsström visioi, että tulevaisuudessa fanit tulevat olemaan lähempänä artistia kuin koskaan aikaisemmin.
”Kyllä, ja uskon että tekoäly tulee kuvioihin siinäkin jossain kohti ja vaikuttaa yhä yksilöllisemmin räätälöityihin sisältöihin niille hardcore-faneille”, pohtii Kokko.
Eikä tekoäly tule viemään musiikintekijöiltä töitä.
”Se tulee mahdollistamaan hirvittävästi asioita. Tekijänoikeuksien puolelta tarkempaa raportointia, royaltien automatisointia, musiikin tekeminen helpottuu, ollaan tehty jo levynkansia tekoälyllä”, Forsström listaa.
Kokko jatkaa:
”Luvattoman käytön havaitsemista… Tekoäly voi helpottaa musiikintekemisen prosessia, toimia inspiraationa, mutta se ei poista aidon tekemisen eli ihmisen säveltämän ja sanoittaman kappaleen ainutlaatuisuutta – päinvastoin, sen merkitys ja arvo vaan vahvistuu.”
Yksi tärkeä johtamiseen liittyvä asia tulee vielä haastattelun lopuksi esiin. Johtajat ja työntekijät tarvitsevat virkeitä sekä luoviin ratkaisuihin ja ideoihin kykeneviä aivoja. Haastattelun päätteeksi naiset muistuttavat toisiaan levon ja loman tärkeydestä.
”Muistetaanhan myös meidän uusissa pesteissä muun elämän tärkeys. Sitä parempia me ollaan töissämme, mitä paremmin osataan myös huolehtia vapaa-ajasta ja levosta. Ja näytetään sillä myös esimerkkejä muille.”
”Ei tykitetä meilejä iltaisin, kun ei odoteta sitä myöskään työntekijöiltä.”
