Näin raha saadaan Suomeen
Rahan kulku vaikkapa pariisilaiselta radioasemalta suomalaisen muusikon ja tuottajan tilille on monivaiheinen prosessi, johon liittyy paljon työtä.
Kun suomalainen biisi soi sillä pariisilaisella radioasemalla, tieto tästä menee ranskalaisille tekijänoikeusjärjestöille. Radioasema maksaa niille sikäläisen tariffin ja sikäläisten sääntöjen mukaisen korvauksen musiikin käytöstä.
Korvauksia ulkomailta kertyy pääasiassa äänitteiden radiosoitosta sekä julkisesta esittämisestä ja hyvitysmaksuista.
Gramexilla on kattava verkosto tilityssopimuksia taiteilijoita ja tuottajia eri maissa edustavien tekijänoikeusjärjestöjen kanssa, Ranskassakin. Tämän sopimuksen pohjalta ulkomailta tulevat Gramexin käsiteltäväksi muiden maiden soittolistat siitä, mitä äänitemusiikkia on käytetty.
”Teemme niistä eräänlaisia vaateita ilmoittaen, että tuo tuossa on Gramexia taloudellisesti kiinnostava biisi”, sanoo Gramexin johtaja Tuomas Talonpoika. Tämä kiinnostus pohjaa Gramexille tehtyihin, suomalaisia äänitteitä koskeviin ääniteilmoituksiin. Niistä selviää, kuka on esiintynyt milläkin äänitteellä sekä äänitteen tuottaja.
Ulkomailta tulevat soitto- ja käyttötiedot eivät kuitenkaan läheskään aina ole selkeitä ja täydellisiä. Tietojen etsintä ja äänitteiden tunnistaminen vaatii Gramexilta joskus ”puolisalapoliisityötä”, Talonpoika luonnehtii. Ulkomaisten korvausten käsittely vaatii melko paljon työtä vuoden aikana.
”Joskus tiedoissa saattaa lukea vain päätietona Sibeliuksen kolmas sinfonia, mutta ei tarkemmin, mikä äänite tai äänitteen tarkemmat tunnistetiedot puuttuvat. Tai sitten voidaan mainita esimerkiksi kapellimestari Sakari Oramo, mutta ei mikä orkesteri. Joskus voi lukea vain kolmas sinfonia – mutta kenen? Lisäksi usein biisin nimi on käännetty käyttömaan kielelle, esimerkiksi Kroatiassa kroatiaksi.”
Klassista ja etnoa
Arviolta 60 prosenttia ulkomailta tulevista korvauksista kohdistuu klassiseen musiikkiin. Suomessa on useita ahkerasti levyttäviä sekä maailmalla arvostettuja kapellimestareita ja orkestereita.
”Gramex-maailmassa suomalaista musiikkia on se, kun esittäjät, kapellimestari tai äänitteen Gramex-tuottaja ovat suomalaisia. Kun Tapiola Sinfonietta levyttää Brahmsia, Gramex kerää korvauksia”, Talonpoika sanoo.
Loput 40 prosenttia ulkomaantuotosta jakaantuu tasaisesti eri musiikin lajeille. Suomalainen etno soi maailmalla, samoin harmonikkataiteilijoidemme musiikki. Norjassa soitetaan yllättävän paljon saamenkielistä musiikkia ja Ruotsin Sveriges Radio Finska suosii kaikenlaista suomalaista musiikkia. Pop ja rock keräävät nekin osan tuotosta.
”Suomalainen metalli voi soida ulkomailla sinänsä paljonkin, mutta radiokanava voi olla sellainen, että yksikkökorvaukset eivät ole suuria.” Esimerkiksi Britanniassa on 400–500 radiokanavaa, mutta vain harva niistä maksaa korvauksia, joista kertyy merkittävää tilitettävää Suomeen asti.
Urheilumainekin auttaa. ”Jossakin vaiheessa Sloveniassa oli paikallinen radioasema, joka soitti joka perjantai kello 12 Matti Nykäsen biisin.”
Rahaa Saksasta
”Jenkeissä pitää päästä satelliittiradio Sirius XM:lle. Se on ainoita, joka kuuluu koko maassa, ja se sisältää noin sata erillistä radiokanavaa.”
Sirius XM maksaa Gramex-korvauksia äänitteiden käytöstä esiintyjille ja tuottajille. Muutoin Yhdysvalloissa ei lainsäädännön puuttuessa makseta lainkaan perinteisiä Gramex-korvauksia FM-radioista ja julkisesta esittämisestä.
Siksi Suomessakaan FM-radiot eivät maksa Gramex-korvauksia Yhdysvalloissa tallennetun ja tuotetun musiikin soitosta.
Ylivoimaisesti eniten ulkomaisia korvauksia tulee Saksasta. Sitä seuraavat Ruotsi, Yhdysvallat ja Britannia. Niiden jälkeen tulevat tasaisesti Norja, Tanska, Italia ja Ranska.
Kevyen musiikin puolella ei Gramex-korvausten näkökulmasta viime aikoina ole tullut valtavia maailmanmenestyksiä Suomesta. ”Rahaa tulee kuitenkin tasaisesti esimerkiksi 20 vuotta vanhoista englanninkielisistä kappaleista.”
Suomessa tuotetaan paljon suomenkielistä musiikkia, eikä se luonnollisestikaan juhli laajalti ulkomailla. ”Englanninkielisessä musiikissa kilpailu on kovaa ja radiosoitossa vielä kovempaa”, Talonpoika sanoo.
Pohjana sopimukset
Kansainvälisen rahaliikenteen pohjana ovat tekijänoikeusjärjestöjen keskinäiset sopimukset. Perusmalleja on kaksi: A-sopimuksilla korvaukset kulkevat molempiin suuntiin ja B-sopimuksella raha kerätään, muttei tilitetä toiselle tekijänoikeusjärjestölle.
Monissa maissa taiteilijoilla ja tuottajilla on eri tekijänoikeusjärjestöt, kun Suomessa molemmat toimivat yhdessä Gramexissa. Joissakin maissa on jopa useita taiteilijajärjestöjä, joiden kanssa korvausliikenteestä on sovittava.
Sopimusmaat löytyvät Gramexin verkkosivuilta. Taiteilijoiden sopimuksia on 40 järjestön kanssa. Niistä vain kaksi on B-sopimuksia, Argentiina ja Malesia. Tuottajien sopimuksia on tehty 17 järjestön kanssa. Ne ovat kaikki A-sopimuksia.
”Sitten on vielä yksi unilateraalinen sopimus. Se toimii vain toiseen suuntaan. Maksamme korvauksia Kanadan ranskankielisten muusikoiden järjestölle, mutta he eivät maksa meille, koska järjestö ei harjoita itse keräysoperaatioita Kanadassa.”
Sopimusten verkko on melko kattava, Talonpoika sanoo. ”Australia puuttuu ja Etelä-Koreaa mietimme. Ehkä meillä jokin päivä on niihinkin sopimus. Etelä-Amerikastakin puuttuu vielä monia maita.”
Maiden jakosäännöt ovat erilaisia. ”Esimerkiksi solistin ja muusikoiden keskinäinen jakosuhde vaihtelee. Suomessa solistin rooli on huomattava, Saksassa paikallinen jakosääntö on suosiollinen isoille klassisen musiikin orkestereille.”
Gramex noudattaa aina korvaukset keräävän maan jakosääntöä.
Neljästi vuodessa
Viime vuonna saaduista 1,9 miljoonan euron korvauksista tuli 1,8 miljoonaa taiteilijoille ja loput tuottajille. Monessa maassa järjestöt eivät solmi vastavuoroisuussopimuksia tuottajien osalta vaan ulkomaisten tuottajien on liityttävä järjestöön suoraksi asiakkaaksi.
Tämä on tilanne esimerkiksi Saksan tuottajakorvausten kanssa. Gramex on kuitenkin onnistunut hyvin neuvotteluissaan saksalaisen GVL-järjestön kanssa, ja tuottajasopimus GVL:n kanssa päästäneen allekirjoittamaan vielä kevään 2023 aikana.
Tarkat järjestökohtaiset summat julkaistaan joka vuosi Gramexin avoimuusraportissa. Se löytyy järjestön verkkosivuilta. Käytännössä rahat keräävä tekijänoikeusjärjestö vähentää aina omat hallintokulunsa ulkomaille tilitettävistä korvauksista.
Tuomas Talonpoika kertoo niiden vaihtelevan yleensä 10–20 prosentin välillä. ”Prosentti riippuu luonnollisesti muun muassa siitä, paljonko järjestö kaikkiaan kerää korvauksia, missä vaiheessa historiaansa se on, millaisia investointeja järjestö kulloinkin tekee ja niin edelleen.”
Vuoden 2023 alusta lukien Gramex maksaa korvauksia asiakkailleen neljä kertaa vuodessa. ”Pyrimme maksamaan meille saapuneet ulkomaiset korvaukset aina heti seuraavassa omassa tilityksessä ja ulosmaksatuksessa.”
Datayhtiö Gramex
Korvausliikenteeseen liittyy valtava määrä tietoa. Gramex alkoi käyttää yhtenä maailman ensimmäisistä Gramex-järjestöistä globaalia RDx-hubia. Sanoista Repertoire Data Exchange juontuva metadatahubi sisältää äänitteiden metadataa eli tunniste- ja oikeudenhaltijatietoa äänitteistä sekä äänitteiden tuottajista.
Näin tieto on Gramexinkin käytössä. Se taas nopeuttaa selvittämään puutteellisten tietojen vuoksi tunnistamatta jääneiden äänitteiden oikeita korvauksen saajia.
Taiteilijatietojen uutta teknologiaa ja kansainvälistä yhteistyötä edustaa VRDB-niminen tietokanta ja järjestelmä. ”Kansainvälinen tilitys johtaa osaltaan siihen, että olemme nykyisin entistä enemmän myös datayhtiö”, Tuomas Talonpoika sanoo.
”Enää ei riitä, että tilille tulee rahaa, halutaan myös tietää, mistä se tarkalleen tulee ja milloin käyttö tapahtui. Tämä edellyttää entistä tarkempaa raportointia ja analytiikkaa. Luonnollisesti rahan on myös liikuttava entistä nopeammin. Erityisesti kaupallisesti toimiville äänitetuottajille tämä on tarpeellista ja täysin luonnollista.”
Nykyisin Gramexin asiakkaat näkevät ulkomailta kertyvistä korvauksista, miltä järjestöltä korvaus tulee sekä summan, vaikka se olisi vain yksi sentti.
”Seuraava tavoitteemme ulkomailta tulevan rahan suhteen on antaa tarkkaa tietoa siitä, miltä käyttäjältä ja kanavalta raha tuli. Toki tämä riippuu käytännössä siitä, kuinka hyvin ja tarkkaan ulkomainen järjestö kykenee erilaista dataa Gramexille toimittamaan.”
”Monessa maassa ollaan tässä vielä hyvin paljon alkuvaiheessa Suomen Gramexiin verrattuna. Kotimaisessa tilityksessä voimme jo kertoa tiedot kanavan, biisin ja summan tarkkuudella.”
