Muista tehdä musiikkitestamenttisi

Jokaisen suomalaisen pitäisi tehdä musiikkitestamenttinsa, elämänsä soittolista, sanoo Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksessä Hämeenlinnassa muistiasiantuntijana työskentelevä Marko Mustiala.

“Musiikkimuistot varastoituvat eräiden tutkimusten mukaan aivoissa osaan, johon Alzheimerin tauti ei vaikuta. Jos ihmisen muisti ei enää toimi, omaiset voivat käyttää tällaista elämän soittolistaa muistojen herättelemisessä.”

Mielimusiikki luo sillan kadonneisiin muistoihin ja se voi kohentaa muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Oma musiikkimaku on samalla hyvin henkilökohtainen asia, sitä ei kannata jättää muiden käsiin. Väärä musiikki ärsyttää, oikea tuo mielihyvää.

Eikä hoitokodin nuori henkilökunta ole ehkä edes koskaan kuullutkaan asukkaiden nuoruuden suosikeista. Musiikki on hyvin sukupolvisidonnaista.
Musiikin myönteinen vaikutus muistisairauksien hoidossa on yleisesti todettu ja hoidossa käytetään laajasti apuna musiikkia. Se voi nostaa esiin tunteita hyvinkin syvältä muistista.

Yhdysvaltalainen tutkimus päätyi siihen, että pysyvimmän muistijäljen meihin on jättänyt musiikki, jota kuuntelimme eniten 14-vuotiaana, Mustiala sanoo. “Se herättää vahvan tunnemuiston.”

Britanniassa on jo tehty Playlist for life -verkkosivusto, joka auttaa oman elämän soittolistan laatimisessa. “Tällaisen sovelluksen voisi kehittää Suomeenkin”, Mustiala toivoo.

Musiikilla muistitietoa

Musiikki tekee hyvää, myös aivoillemme. Se aktivoi aivoja ja parantaa terveyttä. Musiikilla voi myös kuntouttaa muistia.

Marko Mustiala halusi yhdistää nämä kaksi asiaa. Hän on järjestänyt vuodesta 2016 Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen Musiikki parantaa aivoterveyttä -kampanjan. Vuosittainen kampanja kohdentuu kansainväliselle aivoviikolle, jota vietetään aina maaliskuussa viikolla 11.

“Haluamme jakaa tietoa muistisairauksista laajemmin”, Mustiala kertoo yhdistyksensä ja sen keskusjärjestö Muistiliiton työstä. “Mutta huomasin, että se ei tavoittanut kaikkia kuten pitäisi.”

Pitkään musiikkipiireissä liikkuneena Mustiala muisti lukemansa artikkelin, jossa kerrottiin musiikin myönteisestä vaikutuksesta aivoterveyteen. “Ajattelin järjestää pienen kampanjan ja saada mukaan tuttuja paikallisia artisteja.”

Hän päätti kuitenkin kysyä kampanjaan Tuska-festivaaliakin. Se lähti mukaan, ja Mustiala kiittääkin sitä paljosta. Kampanja sai laajan näkyvyyden ja myöhemmin sitä alkoi tukea muitakin festivaaleja.

Kampanjaan on liittynyt monen eri musiikkityylin ja -lajin artisteja ja yhtyeitä, tähän mennessä yhteensä 18. Mustiala ottaa heihin yhteyttä ja lähes poikkeuksetta he lähtevät mukaan – aivoterveys on kaikille läheinen asia.

Vaatimattomilla resursseilla toteutettu kampanja toimii pitkälti verkossa. Mukana olevat festivaalit ja artistit jakavat kampanjajulkaisuja sekä sen bannereita. Kampanjaan kuuluvat artistien haastattelut leviävät laajalti sosiaalisessa mediassa.

Kampanjan aikana julkaistaan tekstejä aiheesta ja artistihaastatteluja sekä arvotaan vapaalippuja mukana oleville festivaaleille.
Mustiala sanoo hiukan selvitelleensä, onko muualla päin maailmalla vastaavia kampanjoita. Sellaisia ei ole vielä löytynyt.

Ensiferumia saksaksi

Kansainvälisyyskin on hiipinyt mukaan alkujaan paikalliseksi ajateltuun kampanjaan. Osa haastatteluista on käännetty englanniksi, kuten Steve’n’Seagullsin Tomi Tajakan tai Insomniumin Markus Vanhalan. Keski-Euroopassa suositun Ensiferumin Sami Hinkan haastattelu löytyy englannin lisäksi tyylikkäästi saksaksi.

Artistihaastatteluissa kävi ilmi, että monella on kokemusta muistisairauksista lähiomaisten piirissä. “Lähes pari miljoonaa ihmistä Suomessa on tekemisissä muistisairaiden kanssa. Suomi ikääntyy ja ikä on riskitekijä muistisairauksissa”, Mustiala sanoo.

Sairaanhoitajaksi kouluttautunut Mustiala sanoo, että moni ei ehkä tajua, kuinka tärkeää musiikki on hoitotyössä, ja tulee aina olemaan.

“Hoitotyössä ei tarvitse olla musiikin ammattilainen ja uskon, että musiikkia tullaan siinä käyttämään tulevaisuudessa yhä vahvemmin. Musiikki toimii ikäihmistenkin kanssa.”

Yleisö palautti muistin

Muistisairauksien yleisyys näkyy Marko Mustialan tekemien, kampanjassa mukana olevien artistien haastatteluissakin. Steve’n’Seagullsin Tomi Tajakka kertoo, että hänen isoisänsä sairastaa Alzheimerin tautia.

“Olemme käyneet sisarusten kanssa laulamassa vanhustentalolla ja ukkini on kova laulamaan myös. Hän laulaa yleensä aina, kun käydään kyläilemässä. Pääsääntöisesti virsiä ja välillä omilla sanoilla. Laulu irtoaa edelleen erittäin komeasti. Musiikki näyttäisi olevan yksi asioista, joka pysyy mukana koko iän.”

Laulaja ja lauluntekijä Irinallakin on omakohtaisia kokemuksia muistisairaudesta. Hänen isoäitinsä kaikki muistot hävisivät. “Itse olin silloin 9-14 -vuotias, joten kaikkea en siitä ajasta muista, mutta mieleen jäi se tunne kun oma mummo ei tunne sua, tai loppuvaiheessa omia lapsiaan.”

Elämänsä soittolistan Irina kertoo jo löytyvän Spotifystä, jossa on monen sadan kappaleen lista. “Musiikki luo niin vahvoja tunnemuistoja. Sinne täytyisi kyllä varmaan lisätä myös teiniaikojen suosikkeja. Metallicat, Nirvanat, Madonnat, Michael Jackson ja kaikki tällaiset. Ehkä vähän Abbaakin.”

Muisti voi tehdä tepposet laulajallekin. Haastattelussa Irina kertoo, kuinka äitiysloman jälkeisellä ensimmäisellä keikalla bändin alkaessa soittaa Älä riko kaavaa -kappaletta, hän ei äkkiä muistanutkaan sanoja.

Irina meni jo kysymään basistilta, miten kappale menee, kun kuuli eturivin yleisön laulavan ensimmäisiä sanoja “Monesti sanoo rakkaus…” kohdassa, jossa laulun piti alkaa. Kiitos yleisön, laulu sujui taas.

Seuraavaksi merisää ja Slayer

Mitä kampanjaan haastateltujen muusikkojen omalta elämän soittolistalta sitten löytyisi? “Tällä hetkellä valitsisin varmaan Neil Youngia, Led Zeppeliniä, Astor Piazzollaa, J. Karjalaista ja Raised Fistiä. Todennäköisesti pyytäisin tuomaan kotoani kaikki vinyylit ja soittamaan niitä epämääräisessä järjestyksessä”, Tomi Tajakka sanoo.

Herra Ylppö sanoo, että mukana olisi musiikkia, johon hän ei koskaan kyllästy. “Siellä olisi Pink Floydin The Wall. Jostain syystä sitä voi aina kuunnella. Siellä olisi Toolia. Siellä pitäisi olla Lou Reed.”

Ensiferumin Sami Hinkka kokoaisi soittolistalleen musiikkia laajalla skaalalla. “Tapio Rautavaaraa ehdottomasti, isäukko sitä soitti ja radiosta sitä tuli kun mentiin mökille. Humppamusiikkia, vaikka sitä ei pienenä arvostanutkaan.” Mukaan tulisi muutakin, josta on hyviä muistoja, kuten Björk, Trio Niskalaukaus ja Nightwish.

“Sitä on tullut mietittyä, että nyt palvelutaloissa kuunnellaan 50 – 60 luvun musaa, niin mitä siellä soi parinkymmenen vuoden päästä, niin ‘että laitetaanko Slayeria soimaan? Seuraavaksi merisää ja Slayer’.”

Final Countdown

Kotiteollisuuden Jouni Hynynen sulkisi musiikkitestamentistaan heti ulos humpan ja reggaen, samoin nyky-countryn. Mutta Johnny Cash, David Bowie, Beatles, Eppu Normaali ja Sielun veljet olisivat mukana. “Ehkä Kauko Röyhkää voisi olla pari biisiä.”

“Iron Maiden on täysin pois suljettu. Ei missään nimessä. Mutta jotain raskaampaa saisi olla myös. Ehkä jotain Metallicaa. Pari biisiä Slayeria piristämässä. Voisi iskee vähän virtaa keppiin.”

“Stray Cats, sitä pitäisi olla paljon. Pet Shop Boys ja Duran Duran, ne voisi molemmat olla listalla. Ja punkkia pitäisi olla ehdottomasti, Sex Pistolsia ja 70-luvun brittipunkbändejä.” Ja Dead Kennedys.

Insomniumin Markus Vanhala kertoo, että jo nyt musiikkihankinnat keskittyvät vanhojen suosikkien ostamiseen vinyyleinä. “Elämän oppivuodet 10-16 muokkaavat oman elämän makuja kriittisesti ja nämä jäävät nostalgioimaan ja kummittelemaan loppuiäksi vahvimmin.”

“Eli kyllä sieltä silloin nuo kasarirokit ja ysärialun death/black -metallit ja hiukka progea löytyisi soittolistalta. Iron Maidenit, Europet, Van Halenit, Emperorit, Deathit, Type O Negativet, Entombedit, Dissectionit ja Dream Theaterit siis.”

Lisäksi Pink Floydin High Hopes ja Vanhalan häävalssinakin soinut Type O Negativen Love You To Death. “Tähän vielä päälle ensimmäinen itseeni koskaan pikkupoikana iskenyt ja elämän suunnan määrittänyt rokkibiisi, eli Europen The Final Countdown. Se varmaan saa sukat pyörimään ja niskat nytkymään vanhainkodissa kuolinvuoteellakin.”

Teksti: Heikki Jokinen

Kuva: BOWIE 15/Dreamstime

GRAMEXPRESS

Ota yhteyttä Gramexpressiin juttuideoiden ja kommenttien muodossa.

OTA YHTEYTTÄ