Hyvitysmaksu uudistetaan

Kuinka paljon taiteilijan tai tuottaja-yrittäjän kuuluu saada korvausta siitä, että kansa saa laillisesti kopi- oida hänen tekemäänsä musiikkia, elokuvia tai tv-ohjelmia? Entä tulisiko korvauksen perustua kopiointimääriin, sen aiheuttamaan haittaan vai valtion taloustilanteeseen?

Näihin kysymyksiin saataneen vastaus tämän hallituskauden aikana. Hallitusohjelman mukaan hallitus nimittäin uudistaa yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän.

Vuonna 2015 budjettiin

Hyvitysmaksu on historiansa aikana ollut melkoisessa vuoristoradassa. Edellinen uudistus tehtiin vuonna 2015. Silloin hyvitystä alettiin maksaa valtion budjetista. Sitä ennen se oli kerätty kopiointiin käytettävien laitteiden hinnassa. Kansa kutsui sitä kasettimaksuksi.

Tuo maksu osoittautui kuitenkin poliittisesti hankalaksi. Kun kopiointi siirtyi c-kaseteilta tietokoneisiin ja kännyköihin, maksua ei uskallettu ulottaa näihin uusiin laitteisiin.

Niinpä maksun tuotto romahti. Ja samaan aikaan digitaalinen kopiointi kasvoi räjähdysmäisesti.

Lopulta valtaosa kopiointia tapahtui laitteilla, joista maksua ei kerätty. Tässä kohden hyvitysmaksu päätettiin siirtää valtion maksettavaksi.

Minkä verran?

Vuoden 2015 uudistuksessa hyvityksen määräksi sovittiin 11 miljoonaa euroa vuodessa.

Tätä maksettiin muutaman vuoden ajan. Sitten tuli ikävä yllätys: valtiovarainministeriö ajoi hallituksessa  viime vuoden budjettiin päätöksen, että hyvitys pudotetaan yhdeksään miljoonaan euroon.

Silloin järki kuitenkin voitti. Eduskunta palautti hyvityksen takaisin 11 miljoonaan.  Samalla se edellytti, että käynnistetään valmistelu hyvitysjärjestelmän uudistamiseksi.

Vaikutusvaltainen valtiovarainvaliokunta kirjoitti mietinnössään, että ”opetus- ja kulttuuriministeriö esittää vuosia 2020–2023 koskevan kehyspäätöksen valmistelussa, että määräraha säilyy 11 miljoonassa eurossa, kunnes ratkaisu hyvitysjärjestelmän uudistamisesta on mahdollista tehdä”.

Yllättävä leikkausyritys

Hyvityksen pitää siis säilyä 11 miljoonassa eurossa siihen asti, kunnes järjestelmä uudistetaan. Tästä huolimatta valtiovarainministeriö esitti taas siihen 36 % leikkausta.  Hyvitys olisi pudonnut kertaheitolla seitsemään miljoonaan euroon.

Tämä oli shokki kaikille kulttuurin ystäville. Luovien alojen etujärjestöt olivat yhteydessä päättäjiin.

”Tämä yli 36 prosentin leikkaus vahingoittaisi pienitu- loisten taiteilijoiden taloutta ja vaarantaisi noin 500 kulttuuri- tapahtumaa ja -hanketta maakunnissa”, Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY kirjelmöi hallitukselle.

Työrauha uudistukselle

Hallitus torjui leikkausesityksen. Se päätti budjettiriihessä, että hyvitys säilyy 11 miljoonassa eurossa vuodet 2020 ja 2021. Tämä päätös tuo uudistukselle työrauhan.

Nykyisenä digipalvelujen aikana yksityinen kopiointi aiheuttaa suuremman markkinahäiriön kuin fyysisen tuotekaupan aikana. Ennen vinyylilevyn äänestä pystyi tekemään rahisevan kopion c-kasetille. Nykyisin kuluttaja voi kopioida juuri sen saman tiedoston, jota hänelle haluttaisiin myydä mm. striimauspalvelujen ja biisikauppojen kautta.

Taloustutkimuksen asiantuntijat esittivät eduskunnan valiokunnille arvion, että tämä aiheuttaa kuluttajahinnoilla laskien 32-45 miljoonan euron menetyksen vuodessa.

Hallitusohjelman mukaan ”kehitetään toimiva yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä”. Kulttuurialalla odotetaan, että lopputuloksena on oikeudenmukainen ja vakaa järjestelmä. Sellainen, joka aidosti korvaa sen vahingon, mitä yksityinen kopiointi digiaikana luovilla aloille aiheuttaa.

LAURI KAIRA
Gramexin viestintä- ja edunvalvontajohtaja

GRAMEXPRESS

Ota yhteyttä Gramexpressiin juttuideoiden ja kommenttien muodossa.

OTA YHTEYTTÄ