Etusivu » Gramexpress » Enemmistö suomalais-mepeistä kannattaa direktiivin hyväksymistä

Journalisti: Suomalaismepeistä suurin osa valmis
hyväksymään tekijänoikeusdirektiivin

Journalisti-lehden tuoreen jutun mukaan suurin osa suomalaisista EU-parlamentaarikoista on siirtynyt kannattamaan Value Gap -ongelmaan puuttuvaa EU-direktiiviä. Näin sanovat Keskustan Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä, Kokoomuksen Petri Sarvamaa, Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen sekä SDP:n Miapetra Kumpula-Natri. Osa odottaa vielä, millaiseksi direktiivi loppupeleissä muodostuu.

| Gramexpress seuraa direktiivin käsittelyä ja raportoi keskiviikkona äänestyksen tulokset.

Parlamentti äänestää 12. syyskuuta toistamiseen uudistuksesta, jota suuret it-jätit kuten Google vastustavat voimakkaasti. Aiemmassa äänestyksessä Suomen 13 europarlamentaarikosta vain kolme äänesti sen puolesta.

"Nyt parlamentti työstää direktiiviin muutoksia, joiden toteutuessa  miltei kaikki Journalistin haastattelemat suomalaismepit uskovat voivansa hyväksyä sen", kirjoittaa Journalisti.

Direktiivin valmistelija Axel Voss on tehnyt siihen merkittäviä muutoksia ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen.

Koska julkisuudessa pelättiin direktiivin voivan vaikuttaa liian laajalti, direktiiviesitys on pitkin matkaa kohdentunut yhä tarkemmin. Uusi kompromissiesitys koskee enää vain hyvin pientä joukkoa. Toiminnan pitää olla kaupallista, palvelun pitää aktiivisesti optimoida sisältötarjontaansa (esim ehdottaa suosituimpia biisejä), tarjolla pitää olla merkittävä määrä sisältöä. Jopa palvelun omistavan yrityksen koko on nyt määritelty: pienten yritysten verkkopalveluja se ei enää koske. Lisäksi paljon kritiikkiä herättänyt "sisällön filteröinti" eli ns. ennakkosuodatus näyttäisi hävinneen esityksestä kokonaan.

Direktiivin artikla 13 koskee enää vain suuria voittoa tavoittelevia, kaupallisia palveluja, jotka aktiivisesti optimoivat ja promotoivat sisältöä esimerkiksi ehdottelemalla käyttäjälle sopivia biisejä.

Keskustalaiset alusta alkaen puolesta

Keskustan kolme meppiä äänestivät direktiivin puolesta jo ensimmäisellä kierroksella ja aikovat tehdä niin myös nyt.

”Mikäli syyskuussa äänestettävä teksti takaa tekijöiden, toimittajien ja muiden sisällöntuottajien oikeuden heille kuuluvaan korvaukseen, äänestän direktiivin puolesta”, Elsi Katainen (kesk.) vastaa.

Myös Anneli Jäätteenmäki (kesk.) painottaa tekijöiden saaman korvauksen tärkeyttä. ”Netti tarvitsee pelisäännöt. Se ei voi olla villi länsi, jossa sisältö on vapaata riistaa.”

Mirja Vehkaperä (kesk.) korostaa, että yhteiselle säätelylle on suuri tarve.

”EU-direktiivi koskee nyt kaupallisesti digitaalisena alustana toimivia palveluita. Se on tarkkaan rajattu. Nyt lisätään vastuullisuutta, kitketään luvattomia aineistoja ja torjutaan piratismia”, Vehkaperä sanoo.

Kokoomuksessa kannatusta

Myös Kokoomuksesta uudistus saa tukea.  Gramexpressin  Brysselistä tavoittama Petri Sarvamaa kertoo kannattaneensa julkisesti jo JURIn alkuperäistä esitystä, mutta oli valitettavasti estynyt ensimmäisestä äänestyksestä.  ”Tuen nytkin esitystä, koska esittävien taiteilijoiden ja luovien tekijöiden oikeudet pitää turvata”, sanoo Sarvamaa.

Journalistin haastattelussa myös Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.) sanovat nyt olevansa  valmiit hyväksymään direktiivin muutaman täsmennyksen jälkeen.

Pietikäinen painottaa tekijänoikeuksien säilymistä alkuperäisillä tekijöillä. ”Se, että kustantajat lisätään tekijäoikeuksien ’toiseen kerrokseen’ ei ole mielestäni ongelmallinen”, Pietikäinen sanoo Journalistissa.

Virkkunen puolestaan kertoo Journalistissa pääosin tukevansa aiemmin äänestyksessä ollutta oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) esitystä, mutta sanoo toivovansa joitain täsmennyksiä tekijänoikeuksien piirissä olevan materiaalin ns. ennakkosuodatukseen.

SDP:n Kumpula-Natri  äänestää puolesta

SDP:n mepeistä Miapetra Kumpula-Natri kertoo Journalistissa äänestävänsä direktiivin puolesta, jonka hän uskoo vielä jonkin verran kehittyvän. ”Uskon, että pieniä viime tingan viilauksia tehdään vielä ennen saliäänestystä.”

SDP:n toinen meppi, Liisa Jaakonsaari on Journalistin mukaan skeptisempi ja päättää kantansa neuvottelujen kuluessa. Niin ikään RKP:n Nils Torvalds ja perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner odottavat kompromissiratkaisua. Lehden mukaan Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kelpuuttaisi kustantajien uuden oikeuden korvauksiin, mutta on yhä epäileväinen Value Gap-esityksen suhteen.

Heidi Hautala (vihr.) on Journalistin mukaan sitä kohtaan edelleen kriittisin, mutta hänkinsanoo toivovansa yhteisen kompromissin vielä löytyvän. Jussi Halla-aho (ps.) ei vastannut Journalistin kyselyyn. Gramexpress tavoitti hänet tiistaina, jolloin hän kertoi jatkavansa pohdintaa niin kauan kuin aikaa on, mutta totesi että ”näillä näkymin ja suurella todennäköisyydellä äänestän edelleen vastaan.”

Direktiivistä äänestetään keskiviikkona 12. syyskuuta. Direktiivi hylättiin viime kerralla vain niukalla äänten enemmistöllä. 318 meppiä äänesti vastaan, 278 puolesta ja 31 tyhjää.

Journalistin juttu tästä linkistä:

https://www.journalisti.fi/artikkelit/2018/10/eu-ottaa-somejteilt-ja-antaa-kustantajille/



Gramexpress tsekkasi kompromissiesityksen

YouTube ei enää saisi tehdä bisnestä ilmaisella sisällöllä

Jos direktiivi hyväksytään, se auttaisi ns. Value Gap -ongelmassa. Value Gapiksi kutsutaan sitä, että eräät suuret verkkopalvelut, kuten YouTube, saavat hyödyntää mm. musiikkia liiketoiminnassaan ilmaiseksi.

Nämä verkkopalvelut antavat omien käyttäjiensä "upata" eli uploadata toisten biisejä palveluun. Kun palveluun tulee näin ilmaista sisältöä, palvelun omistajat voivat tehdä rahaa myymällä sinne mainoksia. Muusikot, tekijät ja tuottajat jäävät pitkälti nuolemaan näppejään.

Euroopan parlamentti saattaa keskiviikkona poistaa tämän etuoikeuden kaikkein suurimmilta, voittoa tavoittelevilta kaupallisilta palveluilta.

Direktiiviesityksen 13 artiklan ideana on säätää rajat sille, millainen verkkopalvelu saisi yhä toimia "upatun" ilmaissisällön varassa ja millainen palvelu taas ei.

Rajanveto on tiukka ja tiukentunut direktiivin käsittelyn ajan.  Uusi versio sisältää useita ehtoja, joiden kaikkien täytyy täyttyä, että jotta tiukemmat pelisäännöt koskisivat verkkopalvelua. Direktiivin artikla 13 koskee vain 1) voittoa tavoittelevia kaupallisia palveluja, 2)  jotka jakavat käyttäjien sinne tuomaa sisältöä, johon näillä ei ole oikeuksia ja 3)  jotka aktiivisesti optimoivat ja promotoivat jakamaansa sisältöä esimerkiksi ehdottelemalla suosittuja biisejä.  Uutena kohtana  (4) mukaan on tuotu myös yrityksen koko. Pienempien yritysten omistamia verkkopalveluja artikla ei koske vaan ne on suljettu ulkopuolelle.  [Numerointi toimituksen tekemä]

Kaikkien ehtojen pitää toteutua. Esimerkiksi, jos palvelu ei ole kaupallinen tai jos palvelu käyttää vain lisensoitua sisältöä, se jää artiklan 13 ulkopuolelle vaikka se tekisi muuten kaikkea edellä kuvattua.

Ulkopuolelle jäävät siis kaikki ei-kaupalliset verkkopalvelut ja kaupallisistakin pienyritysten omistamat palvelut. Suuryritystenkin omistamista verkopalveluista rajataan ulkopuolelle sellaiset, jotka eivät aktiivisesti promoa ja suosittele sisältöään. Ne saisivat levittää käyttäjien sinne tuomaa sisältöä samoilla ehdoilla kuin nykyisin.

Lisäksi artikla 13 koskee vain ns. alustapalveluja eli sellaisia verkkopalveluja joihin käyttäjät laittavat muiden ihmisten tekemää sisältöä. Esitys ei siis koske lainkaan niitä verkkopalveluja, jotka jakavat vain tekijöiden omaa sisältöä näiden luvalla.

Direktiivistä äänestetään 12.9 keskiviikkona. Gramex on avustanut Muusikkojen liittoa ja Musiikkituottajia keräämään nimiä Euroopan laajuiseen taiteilija-adressiin, joka tukee direktiiviä.   Maanantaiaamuna adressissa oli yhteensä noin 45 000 nimeä, joista peräti 3500 oli suomalaisia.

GramexPress seuraa direktiivin käsittelyä ja kertoo uutta tietoa sitä mukaa kuin sitä tulee.

Juttua päivitetty viimeksi 12.9. klo 9:00 (tarkennettu direktiivin esittelyä).