Blogi: Arvokuilu eduskunnan käsissä

Hallituksen esitys arvokuilua korjaavaksi lainsäädännöksi on nyt neljän valiokunnan käsiteltävänä eduskunnassa.

Eduskunta on toimeenpanemassa DSM-direktiiviä, jonka on määrä korjata arvokuiluongelma.

Arvokuiluksi kutsutaan sitä, että YouTuben ja Tiktokin tyyppiset alustapalvelut voivat halutessaan julkaista musiikkia ja elokuvia sopimatta ja maksamatta.

Nämä verkkopalvelut ovat voineet nykyisin väittää, että yli 10 vuotta sitten luotu passiivisten säilytyspalvelujen suojaksi tehty ”safe harbour”-vastuunrajoitus koskee myös aktiivisia julkaisupalveluja. Siten ne ovat voineet mennä piiloon kuluttajan selän taakse siirtämällä sopimusteksteillään tekijänoikeudellisen vastuun palvelun käyttäjille eli sisältöä palveluun lataaville tavallisille ihmisille.

Tilanne on tietysti ollut digijättien mieleen, mutta ongelma sekä kuluttajille että taiteilijoille. Googlen voimakkaasta lobbauksesta huolimatta EU hyväksyi direktiivin, jolla asia korjataan.

Artikla 17 laittaa verkkopalvelut vastuuseen

DSM-direktiivin artikla 17 korjaa tilanteen hyvin yksinkertaisella tavalla. Se määrää, että alustapalvelut ovat itse vastuussa siitä aineistosta, jota niissä julkaistaan. Vaikka tiedoston laittaa palveluun sen käyttäjä, tiedoston julkaisijaksi – lakitermein ”yleisölle välittäjäksi tai yleisön saataville saattajaksi” – katsotaan verkkopalvelu itse.

Tämä sanotaan DSM-direktiivin johdantokappaleessa nro 64 suoraan: ”Tässä direktiivissä on aiheellista täsmentää, että verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajat suorittavat yleisölle välittämisen tai yleisön saataviin saattamisen, kun ne antavat yleisölle pääsyn käyttäjiensä palveluun lataamiin tekijänoikeudella suojattuihin teoksiin tai muuhun suojattuun aineistoon. Näin ollen verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien olisi saatava lupa asiaankuuluvilta oikeudenhaltijoilta, myös lisensointisopimuksella.”

Ideana on, että tämä vastuu kannustaa verkkopalvelun hoitamaan tarvittavat tekijänoikeusluvat kuntoon. Se tekee kuluttajan aseman turvallisemmaksi ja parantaa kulttuurialan ansaintamahdollisuuksia.

Samat pelisäännöt koko EU:n alueelle

Hallituksen lakiesitys noudattaa arvokuilun osalta direktiiviä melko tarkkaan. Tätä suomalainen kulttuuriala on vaatinut alusta asti: että direktiivi pannaan voimaan Suomessakin niin kuin se on kirjoitettu ja tarkoitettu.

Koska Youtuben jaTiktokin kaltaiset digijätit toimivat globaalisti, eri EU-maissa ei voi olla niille erilaisia pelisääntöjä.  Kun lakipykälät ovat kaikissa EU-maissa samanlaisia, se tekee myös tulevaisuudesta helpompaa. Kun EU-tuomioistuin tekee jatkossa tulkintoja, ne pätevät heti koko EU:n alueella.

Kyse on kulttuurialan kannalta myös reiluudesta.  Kun EU vaatii vahvistamaan taiteilijoiden ja tuottajien asemaa digijätteihin nähden, ei ole mitään syytä siihen, että suomalaiset taiteilijat jätettäisiin heikompaan asemaan.

Valmistelun suuntaa korjattiin

Valitettavasti juuri niin meinasi käydä, että suomalaiset taiteilijat olisivat jääneet muita EU-maita heikompaan asemaan. Jostain syystä arvokuiluasian valmistelu lähti Suomessa liikkeelle aivan vikasuuntaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltu esitysluonnos oli alun perin direktiivin vastainen. Se sai lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Tämän jälkeen ministeriön valmistelija vaihtui, ja valmistelu alkoi edetä direktiivin mukaisesti.

Suunnanmuutos oli merkittävä ja näkyvä.

”Direktiivi pyrkii vahvistamaan tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden asemaa suuriin verkkopalveluihin nähden”, perusteli tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen Gramexpressissä.  ”Tämä on oikea linja ja sitä pyritään implementoinnissa noudattamaan.”

Perusoikeuksien välinen tasapaino on kunnossa

Direktiiviä kohtaan tuli matkan varrella hyökkäyksiä yllättävistä suunnista.  Piraattipuolueiden lisäksi myös Puolan hallitus päätti vastustaa sitä. Puola haastoi EU:n oikeuteen syyttäen direktiiviä sananvapauden loukkaamisesta!

Puolan valituksen mukaan DSM-direktiivin artikla 17 loukkaa sananvapautta, koska verkkopalvelun pitää varmistaa, ettei julki pääse tekijänoikeuksia loukkaavaa materiaalia. Niin yllättävää kuin se onkin, Puolan hallitus näki tämän ennakkosensuurina!

EU-tuomioistuin hylkäsi Puolan valituksen sataprosenttisesti. Se totesi tuomiossaan 26.4.2022, että direktiivissä perusoikeudet ovat tasapainossa eikä direktiivi siis loukkaa sananvapautta.

Tuomioistuimen ratkaisu oli hyvin perusteltu. Esimerkiksi sanomalehdet ovat kautta aikojen joutuneet varmistamaan, ettei niissä julkaistu sisältö loukkaa tekijänoikeuksia tai muitakaan lakeja!  Julkaisijan velvollisuus noudattaa lakia ei ole sananvapauden vastaista, vaan elimellinen osa sananvapautta.

Kolme kohtaa direktiivin mukaisiksi

Hallituksen esitys on pääosin direktiivin mukainen. Kolmessa kohdassa se kuitenkin edelleen poikkeaa siitä. Esitys heikentäisi direktiiviin verrattuna tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa kolmella tavalla:

– Lakiesityksen 55b.1§:ssä kavennettaisiin jonkin verran sitä, missä tilanteessa palveluntarjoajan vastuu alkaisi.

– Lakiesityksen 55f.2§:ssä asetettaisiin lisäehtoja sille, milloin palvelu saa estää luvattoman sisällön julkaisun.

–  Lakiesityksen 55j§:ssä sälytetään tekijöille hyvitysvastuu verkkopalvelun suuntaan sellaisessa tilanteessa, että esto- tai poistopyyntö osoittautuisi jälkikäteen aiheettomaksi. Tämä tulisi siis jo olemassa olevan (55 k § 3) vahingonkorvausvelvollisuuden lisäksi.

On mahdollista, että nämä pykälät olivat varautumista siihen, että Puolan valitus menisi edes osittain läpi.  Kun Puolan kanne kaatui, niihin ei ole tarvetta. Päinvastoin – kun EU-tuomioistuin erikseen totesi, että artiklan 17 on perusoikeuksien osalta tasapainossa, tuota tasapainoa ei pidä taiteilijoiden asemaa heikentämällä missään tapauksessa järkyttää.

Lauri Kaira

Jaa tämä artikkeli

GRAMEXPRESS

Ota yhteyttä Gramexpressiin juttuideoiden ja kommenttien muodossa.

OTA YHTEYTTÄ