Tietoa meistä » Tekijänoikeus » Tekijänoikeuslaki suojaa » Tekijänoikeuslaki lyhyesti

Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä

Johdanto

Luemme lehtiä ja kirjoja, katselemme televisiota ja videoita, käymme elokuvissa, teatterissa ja näyttelyissä, kuuntelemme musiikkia, käytämme tietokonetta ja Cd-rom-levyille tallennettuja tuotteita. Tietoverkkojen välityksellä pääsemme maanosasta toiseen tutkimaan erilaisia luovan työn tuotteita. Jokapäiväisiä asioita ja tapahtumia. Aina emme ehkä tule ajatelleeksi, että näiden aineistojen tekijöillä on oikeuksia - tekijänoikeuksia.

Ihmisten luova työ mahdollistaa sen, että voimme nauttia näistä tuotteista: teoksista ja tapahtumista. Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä ja sen tekijöitä. Osaltaan se varmistaa luovuuden jatkumisen ja tekijöiden toimeentulon.

Tämä julkaisu esittelee lyhyesti tärkeimmät tekijänoikeuteen liittyvät asiat. Lisätietoja antavat esitteen lopussa mainitut järjestöt ja viranomaiset. Tämä tietopaketti auttaa sinua välttämään tekijänoikeuslain rikkomisen.


1. Miten tekijänoikeus syntyy

Tekijänoikeus syntyy, kun teos tehdään. Suoja alkaa heti teoksen luomishetkestä suoraan lain nojalla. Mitään muodollisuuksia, esim. rekisteröintiä tai (c)-merkin käyttöä ei edellytetä. Suositeltavaa on kuitenkin merkitä teokseen tekijän nimi ja myös julkaisemisvuosi. Lain mukaan tekijänä pidetään sitä, jonka nimi ilmoitetaan teoksen yhteydessä, jollei toisin näytetä.


2. Mikä on teos

Teos on itsenäinen ja omaperäinen tekijänsä henkisen luomistyön tulos. Tekijänoikeuslaissa on esimerkinomainen luettelo teoksista.

Teoksia voivat olla mm. sävellykset, kirjalliset ja suulliset esitykset, raportit ja esitteet, valokuvat, tietokoneohjelmat, tietokannat, kartat, näytelmät, elokuvat, koreografiat, piirustukset, maalaukset, rakennukset sekä taideteollisuuden ja -käsityön tuotteet.


3. Kuka saa tekijänoikeussuojaa

Tekijänoikeussuoja kuuluu teoksen tekijälle. Tekijänä pidetään sitä, joka on luonut teoksen. Tekijänoikeus syntyy aina luonnolliselle henkilölle. Yhteisöt ja yritykset voivat saada tekijänoikeussuojaa vain alkuperäisiltä tekijöiltä siirtyneiden oikeuksien perusteella.

Tekijänoikeuslaissa säädetään myös ns. lähioikeuksista. Tällaisia oikeuksia voi olla esittävillä taiteilijoilla, äänite- ja elokuvatuottajilla, radio- ja televisioyrityksillä, valokuvaajilla sekä luetteloiden ja tietokantojen valmistajilla.


4. Mitä tekijänoikeuslaki suojaa

Tekijänoikeus

Tekijänoikeus suojaa sekä koti- että ulkomaisten tekijöiden teoksia. Teoksen tulee olla omaperäinen ja itsenäinen; laadullisia vaatimuksia laki ei aseta.

Tekijänoikeussuoja on ulkomuodon suojaa. Suojaa saa ilmaisumuoto, jolla tekijä on ajatuksensa ilmaissut. Suojaa eivät saa teoksen aihe, juoni, idea tai tietosisältö - ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Näin ollen esimerkiksi ideat, joille tv-formaatit perustuvat, eivät saa tekijänoikeussuojaa. Tv-formaattiin voi kuitenkin sisältyä myös tekijänoikeussuojaa saavia teoksia kuten lavasteet, musiikki ja käsikirjoitus.

Tekijänoikeus ja omistusoikeus ovat kaksi eri asiaa. Teoksen, esim. kirjan omistaminen ei tuota omistajalle tekijänoikeutta. Tekijänoikeuden siirtymisestä on sovittava erikseen.

Lähioikeudet

Tekijänoikeuslaki antaa teosten lisäksi suojaa myös eräille muille aineistoille. Näitä ovat niin sanotut lähioikeuksien suojankohteet, joita nykyinen tekijänoikeuslaki tuntee seitsemän eri kategoriaa.

Valokuvia suojataan tekijänoikeuslaissa kahdella eri tavalla. Omaperäinen ja itsenäinen valokuva on valokuvateos, jonka suoja-aika on sama kuin muillakin teoksilla eli tekijän elinikä ja 70 vuotta hänen kuolinvuodestaan. Tavalliset ns. tekniset valokuvat nauttivat lyhyempää 50 vuoden suoja-aikaa. Itse suojan sisällön osalta teosvalokuvien ja tavallisten valokuvien suoja on yhtenäinen. Myös elokuvien ja video-ohjelmien yksittäiset ruudut saavat suojaa.

Esittävillä taiteilijoilla - muusikoilla, näyttelijöillä, tanssijoilla ja muilla esittäjillä mukaan lukien kansanperinteen esittäjät - on oma oikeutensa määrätä esityksen käyttämisestä. Suojaa saavat myös äänitteiden ja kuvatallenteiden tuottajat. Siten myös yksityisten henkilöiden tuottamat harrastelijavideot ovat suojattuja.

Tekijänoikeuslain luettelosuojasäännös koskee luetteloita tai vastaavia töitä, joissa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, sekä tietokantoja, joiden valmistaminen on edellyttänyt huomattavaa taloudellista tai muuta panostusta. Esimerkkinä luettelosuojaa saavasta aineistosta voidaan mainita vaikkapa puhelinluettelot.


5. Tekijän oikeudet

Tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä. Tätä yksinoikeutta rajoittavat jäljempänä selostettavat tekijänoikeuden rajoitukset. Tekijällä on teokseensa taloudellisia ja moraalisia oikeuksia. Taloudelliset oikeudet säätelevät teoksen käyttämistä vaihdannan tai muun yleisölle levittämisen kohteena. Moraaliset oikeudet suojaavat lähinnä tekijän taiteellista kunniaa.

Taloudelliset oikeudet

Tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Teoksen käyttämiseen tarvitaan pääsääntöisesti aina tekijän nimenomainen lupa. Lupansa ehdoksi tekijä voi vaatia korvauksen.

Teoskappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.

Valmistamista on siten esimerkiksi teoksen painaminen, monistaminen, kopioiminen ja tallentaminen ääni- tai kuvanauhalle. Myös teoksen tallentaminen tietokoneen muistiin tai CR-R-levylle esim. tietoverkosta, valokopioiminen, valokuvaaminen tai käsin jäljentäminen on teoskappaleen valmistamista.

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun:
1) se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta; tähän sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana (on demand eli tilauspalvelu);
2) se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;
3) sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka
4) sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.

Teoksia välitetään yleisölle esim. silloin. kun niitä lähetetään radiossa tai televisiossa. Teosten välittämistä tapahtuu myös silloin, kun teoksia välitetään esim. Internetissä tai vaikkapa langattomasti matkapuhelimilla. Yleisölle välittämisestä on kyse myös silloin, kun elävä esitys välitetään mikrofonien ja kameroiden avulla johtimitse tai johtimitta yleisölle, joka ei ole läsnä esityspaikalla.

Kyseessä on teosten välittäminen myös tilanteessa, jossa tietoverkkoon kytkeytynyt yksityishenkilö sallii tietokoneellensa kopioitujen teosten käyttämisen tietoverkon välityksellä muille verkon käyttäjille. Näitä tiedostojen jakoon tarkoitettuja ohjelmia kutsutaan yleisesti P2P- tai vertaisverkko-ohjelmiksi.

Teoksen esittäminen voi tapahtua joko elävänä esityksenä tai tallenteelta. Teosten julkista esittämistä tapahtuu mm. konserteissa, teattereissa tai elokuvissa. Myös messuilla, ravintolassa, kahvilassa tai erilaisissa huvitilaisuuksissa teos voidaan esittää julkisesti. Esitykset yksityisessä piirissä, kuten perhejuhlissa, eivät ole julkisia eikä niihin tarvita tekijän suostumusta.

Teoskappaleita, eli alkuperäisiä teoksia tai niiden kopioita kuten CD-levyjä tai kirjoja, levitetään yleisölle esim. tarjoamalla niitä ostettavaksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi.

Teoksen näyttämisellä tarkoitetaan teoksen ulkomuodon välitöntä näyttämistä, toisin sanoen tilannetta, jossa teoksen fyysinen kappale on läsnä olevan yleisön nähtävillä ilman teknisiä apuvälineitä. Julkista näyttämistä ovat mm. taide- ja valokuvanäyttelyt. Teoksen näytteillepano liikkeen ikkunaan tai paikkaan, johon yleisöllä on pääsy, on myös julkista näyttämistä.

Moraaliset oikeudet

Moraalisilla oikeuksilla suojataan tekijäpersoonaa. Tekijän nimi tulee mainita hyvän tavan mukaisesti teosta käytettäessä. Teosta ei myöskään saa muuttaa tai saattaa yleisön saataville tekijän taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla.

Suoja-aika

Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein) peräisin olevien teosten suoja-aika on tekijän elinikä sekä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Muualta peräisin olevien teosten suoja-aika on pääsääntöisesti 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Mikäli teoksen alkuperämaassa taataan teoksille yli 50 vuoden suoja-aika tekijän kuolinvuoden päättymisestä, on niiden suoja-aika sama myös Suomessa, kuitenkin korkeintaan 70 vuotta tekijän kuolemasta.

Yhteisteosten suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Elokuvateosten suoja-ajan päättyminen lasketaan viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai elokuvaa varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.

Raukeaminen

Levitysoikeuden raukeamisella tarkoitetaan oikeutta levittää (esim. myydä) edelleen hankkimansa alkuperäinen aito teoskappale. Suomen tekijänoikeuslaissa on vuoden 2006 alusta lukien siirrytty ns. kansainvälisestä raukeamisesta yhteisöraukeamiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että teoksen kappaleen saa aina levittää edelleen myymällä tai lainaamalla, kun teoksen kappale on ensimmäisen kerran tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella. Teosten vuokraaminen samoin kuin elokuvien ja tietokone-ohjelmien lainaaminen edellyttää kuitenkin aina tekijän lupaa.

Jos teoskappale on ensimmäistä kertaa julkaistu Euroopan talousalueen ulkopuolella, sen edelleen levittäminen Suomessa muuten kuin lainaamalla edellyttää teoksen tekijöiden ja lähioikeudenhaltijoiden suostumusta.

Muutokset levitysoikeuden raukeamista koskevissa säännöksissä eivät vaikuta yksityishenkilön mahdollisuuteen ostaa tai tuoda ulkomailta laillisesti julkaistuja teos-kappaleita omaan yksityiseen käyttöönsä. Laissa on nimenomaisesti säädetty poikkeus kuluttajien hyväksi: yksityishenkilö voi myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa teoskappaleen myös silloin, kun luovutettava kappale on ensimmäisen kerran myyty Euroopan talousalueen ulkopuolella. Säännös mahdollistaa esim. ulkomailta tuotujen kirjojen tai elokuvien myymisen antikvariaattiin.

Lain mukaan raukeaa myös teoskappaleen näyttämisoikeus, kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu. Tällaista teoksen kappaletta saa sen jälkeen näyttää julkisesti tekijän lupaa kysymättä.


6. Muut tekijänoikeuslaissa suojatut oikeudet - lähioikeudet

Esittävät taiteilijat

Teoksen esitystä ei esittävän taiteilijan suostumuksetta saa tallentaa laitteelle, jolla se voidaan toisintaa. Esitystä ei myöskään saa saattaa yleisön saataviin radion tai television välityksellä taikka suoraan siirtämällä. Tallennettua esitystä ei ilman suostumusta saa kopioida tai levittää yleisölle eikä tilauspohjaisesti välittää yleisölle tietoverkossa. Äänitteille ja kuvallisille musiikkitallenteille tallennettujen esitysten välittämisestä ja julkisesta esittämisestä muusikot ja laulajat ovat oikeutettuja korvaukseen (ns. Gramex-korvaus). Kaikilla esittävillä taiteilijoilla on lisäksi samat moraaliset oikeudet kuin tekijällä.

Äänitetuottajat

Äänitteen tuottajan lupa on hankittava äänitteen kopioimiseen tai sen välittämiseen yleisön keskuuteen. Äänitteen julkisesta esittämisestä ja yleisölle välittämisestä tuottajat ovat oikeutettuja korvaukseen (Gramex-korvaus).

Suoja-aika - esittävät taiteilijat ja äänitetuottajat

Äänitteen suoja-ajan osalta on menossa 20 vuoden siirtymäkausi, jonka aikana suoja pitenee  asteittain 50 vuodesta 70 vuoteen.  Suomi implementoi asiaa koskevan EU-direktiivin vuonna 2013. Suojan takaraja pysyy paikallaan seuraavat 20 vuotta; suojattuna pysyy  tuon ajan sellainen äänite, joka on äänitetty tai julkaistu vuonna 1963.  

 ETA-alueella tallennettuun esitykseen ja tuotettuun äänitteeseen liittyvien kaikkien esittävän taiteilijan ja äänitetuottajan oikeuksien suoja-aika on 50 -> 70  vuotta tallennus-vuodesta. Jos tallenne kuitenkin julkaistaan tai julkistetaan vasta myöhemmin suoja-ajan kuluessa, on esittävän taiteilijan suoja-aika voimassa, kunnes 50 -> 70  vuotta on kulunut siitä vuodesta, kun tallenne ensimmäisen kerran julkaistiin tai julkistettiin. Äänitetuottajan suoja-aika puolestaan lasketaan tallennusvuoden lisäksi ensisijaisesti julkaisemisesta ja toissijaisesti muulla tavalla kuin tallenteen kappaleita levittämällä tapahtuvasta yleisön saataviin saattamisesta.

Muualla tallennettujen esitysten ja tuotettujen äänitteiden kopiointi- ja vuokrausoikeus ovat voimassa 50->70  vuotta tallennus- tai julkaisuvuodesta.

Kuvatallenteiden tuottajat

Kuvatallenteen - liikkuvaa kuvaa sisältävän tallenteen - kopioimiseen tai sen välittämiseen yleisön keskuuteen samoin kuin tilauspohjaiseen yleisölle välittämiseen tarvitaan myös tuottajan lupa. Suojaa saavat ETA-alueelta peräisin olevat kuvatallenteet. Suoja-aika on 50 vuotta tallennusvuodesta. Jos tallenne kuitenkin julkaistaan tai julkistetaan vasta myöhemmin suoja-ajan kuluessa, on suoja-aika voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut siitä vuodesta, kun tallenne ensimmäisen kerran julkaistiin tai julkistettiin.

Elokuvateokseen kohdistuvat myös sen tekijöiden tekijänoikeudet. Elokuvat saavat suojaa myös tällä perusteella. Elokuviin sisältyy myös esittävien taiteilijoiden suojattuja suorituksia.

Valokuvat

Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Valokuvaajan lupa tarvitaan siten, kun valokuvasta valmistetaan kopioita tai kun kuvaa vaikkapa näytetään julkisesti tai levitetään Internetissä. Valokuvaajalla on lisäksi samanlaiset moraaliset oikeudet kuin tekijällä.

Valokuvateosten suoja-aika on tekijän elinikä sekä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Muualta kuin ETA-alueelta peräisin olevat valokuvateokset eivät kuitenkaan saa suojaa, mikäli ne on julkistettu ennen vuotta 1966. Tavallisten valokuvien suoja-aika on voimassa 50 sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Tällaiset valokuvat eivät saa suojaa, jos ne on julkistettu ennen vuotta 1966.

Luettelosuoja ja tietokantojen erityissuoja

Suuria tietomääriä sisältävien töiden - luettelot, taulukot, rekisterit ym. - jäljentäminen tai saattaminen yleisön saataviin edellyttää valmistajan lupaa. Myös sellaiset tietokannat, jotka eivät ole suojattuja teoksina, mutta joiden sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, saavat vastaavaa suojaa. Tällaisten töiden valmistajan oikeuden suoja-aika on 15 vuotta työn valmistumisvuodesta. Mikäli työ saatetaan yleisön saataviin vasta myöhemmin suoja-ajan kuluessa, 15 vuoden suoja-aika lasketan tästä tapahtumasta.

Julkaiseminen = teos katsotaan julkaistuksi, kun sen kappaleita on luvallisesti levitetty yleisön keskuuteen (esim. myyminen, vuokraaminen, lainaaminen).

Julkistaminen = teos katsotaan julkistetuksi, kun se on luvallisesti jollakin tavalla saatettu yleisön saataviin (esim. julkinen esittäminen radiossa, televisiossa tai elokuvateatterissa taikka julkaiseminen).


7. Oikeuksien siirtyminen

Taloudelliset oikeudet ovat sopimuksin luovutettavissa. Myös suullinen sopimus on pätevä, mutta suositeltavaa on aina sopia oikeuksien luovutuksesta ja sen ehdoista kirjallisesti. Kirjalliseen sopimukseen vetoaminen on aina huomattavasti helpompaa ja näin voidaan välttää tulevaisuudessa riitoja siitä, mitä itse asiassa on sovittu.

Tekijänoikeudet eivät automaattisesti siirry työsuhteessa työnantajalle. Siirtymisen peruste ja laajuus voivat riippua esimerkiksi työsopimuksen määräyksistä, työsuhteen muista ehdoista tai työtehtävän tarkoituksesta. Poikkeuksena ovat tietokoneohjelman tekijän oikeudet, jotka siirtyvät työnantajalle ellei toisin ole sovittu.

Moraaliset oikeudet eivät normaalisti ole luovutettavissa. Ne jäävät tekijälle tai esittävälle taiteilijalle, vaikka taloudelliset oikeudet olisikin luovutettu edelleen.

Oikeudenhaltijan kuoltua oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös normaalisti testamentata oikeutensa.


8. Käyttölupa

Teoksen tai lähioikeuden suojan kohteen käyttämiseen tarvitaan yleensä lupa. Luvan myöntää alkuperäinen oikeudenhaltija - tekijä, valokuvaaja, esittävä taiteilija, äänite- tai elokuvatuottaja, tietokannan valmistaja jne. - tai se, jolle hän on oikeutensa siirtänyt. Monessa tapauksessa luvan voi saada järjestöltä, jolle oikeudenhaltija on antanut valtuuden puolestaan myöntää käyttölupia. Esitteen lopussa on esitetty keskeisimmät lupia myöntävät järjestöt.


9. Mihin lupaa ei tarvita

Tekijänoikeuslaki sisältää poikkeuksia luvanhankkimisvelvollisuuteen. Tällöin on kyse ns. tekijänoikeuden rajoituksista.

Yksityinen kopiointi

Kuluttajien kannalta merkittävin yksittäinen tekijänoikeuden rajoitus on oikeus yksityiseen kopiointiin. Julkistetusta teoksesta saa ilman oikeudenhaltijan lupaa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan mukaan muutamalla kappaleella tarkoitetaan yleensä 2 - 4 kappaletta. Yksityistä käyttöä on valmistaminen omaan yksityiseen käyttöön sekä esimerkiksi perheen ja läheisen ystäväpiirin tarpeisiin. Kopiointi ansio- tai elinkeinotoiminnassa ei milloinkaan ole yksityistä käyttöä.

Käytettäessä teoksia tekijänoikeuden rajoitussäännösten nojalla, tulee käytettävän teoksen olla laillinen teoskappale. Näin ollen esimerkiksi tietoverkoissa luvattomasti jaossa olevan mp3-musiikkikappaleen lataaminen Internetistä tai piraattilevyn kopiointi omaan yksityiseen käyttöön on kiellettyä. Laittomasta lähteestä kopioinnin seurauksena voi olla korvausvastuu, mikäli kopioija on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitu aineisto on saatettu yleisön saataviin luvattomasti.

Tietokoneohjelmia ei saa kopioida edes yksityistä käyttöä varten. Sama koskee digitaalisessa muodossa olevien tietokantojen digitaalista kopioimista. Laillisesti hankitusta tietokoneohjelmasta saa valmistaa käytön kannalta tarpeellisen varmuuskappaleen.

Muita poikkeuksia ja rajoituksia

Radiossa tai televisiossa lähetetyistä ajankohtais- tai uutisohjelmiin sisältyvistä julkistetuista teoksista saa valmistaa muutaman kappaleen viranomaisen sekä elinkeinonharjoittajan ja muun henkilön ja yhteisön sisäistä lyhyen ajan kuluessa tallentamisesta tapahtuvaa tiedotuskäyttöä varten.

Sairaaloissa, vanhainkodeissa, vankiloissa ja vastaavissa laitoksissa saa radio- ja televisiolähetyksiä nauhoittaa tilapäistä käyttöä varten käyttöajankohdan siirtämiseksi.

Yksityistä käyttöä tai sisäistä tiedotuskäyttöä varten tai laitoksissa valmistettuja kopioita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Ilman oikeudenhaltijan lupaa saa suojatusta aineistosta ottaa lainauksia hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Lähde on mainittava siteerauksen yhteydessä.

Edellä mainitut poikkeukset koskevat sekä tekijänoikeutta että lähioikeuksia.

Suoja-ajan päätyttyä teoksia, valokuvia ja muuta suojattua aineistoa saa käyttää vapaasti.


10. Tekniset suojaukset ja oikeuksien sähköiset hallinnointitiedot

Tekijänoikeudella suojattu aineisto on nykyisin usein digitaalisessa muodossa. Oikeuksien turvaaminen avointen tietoverkkojen ympäristössä on osoittautunut vaikeaksi. Suojatun aineiston kopiointi ja levitysmahdollisuudet Internetissä ovat käytännöllisesti katsoen rajoittamattomat. Suojatakseen ja turvatakseen oikeutensa oikeudenhaltijoilla on halutessaan oikeus ottaa käyttöön erilaisia teknisiä suojauksia. Näillä suojauksilla pyritään mm. estämään aineiston siirtyminen luvattomaan nettijakeluun. Näistä digitaalisen ajan lukoista voidaan esimerkkinä mainita musiikin ja elokuvien sähköisistä verkkokaupoista ostettuihin teoskappaleisiin liitetyt kopiointirajoitukset.

Hallinnointitietoja (DRM eli Digital Rights Management) ovat oikeudenhaltijoiden teoksiin ja muihin aineistoihin sisällyttämät tunnistetiedot esimerkiksi tiedot tekijöistä, tuottajista ja kustantajista. Hallinnointitiedot voivat lisäksi sisältää vaikkapa tiedot teoksen käyttöehdoista.

Tekijänoikeuslaki kieltää teoksen suojana olevan tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisen eli purkamisen. Kiertämisenä pidetään toimia, joilla käytetty tekninen suojausmenetelmä tehdään tehottomaksi tai sen toimintaan vaikutetaan siten, ettei se enää toimi. Suojaa saavat vain tehokkaat tekniset toimenpiteet, joita ei ole mahdollista kiertää esim. vahingossa. Käytännössä tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertäminen vaatii kiertäjältä erityisiä toimenpiteitä.

Yksityinen henkilö saa kuitenkin kiertää teknisen suojauksen saadakseen tallenteen esim. CD-levyn tai DVD-elokuvan kuultavaksi tai nähtäväksi. Teoksesta, josta tekninen suojaus on poistettu tai kierretty ei saa valmistaa kopioita.

Teknisten suojausten kiertämistä mahdollistavien tai helpottavien välineiden valmistaminen ja maahantuonti yleisölle levittämistä varten sekä myynti ja vuokraus on kiellettyä.

Lainvastaisesta teknisen suojauksen kiertämisestä, teknisen suojauksen kiertämiskeinojen valmistamisesta ja levittämisestä sekä oikeuksien hallinnointitietojen poistamisesta tai muuttamisesta voidaan tuomita sakkoihin ja huomattavan haitan tai vahingon kyseessä ollessa enintään yhden vuoden vankeusrangaistukseen.


11. Piraattitallenteiden maahantuonti kiellettyä

Väärennettyjen teoskappaleiden maahantuonti myös omaan yksityiseen käyttöön on kiellettyä. Rangaistavuuden edellytyksenä on, että kuluttaja tuo maahan teoksen kappaleita, joiden hän tietää tai joita hänellä perusteltua syytä epäillä valmistetuiksi ulkomailla sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen Suomessa olisi ollut rangaistavaa. Vastaavalla tavalla on rangaistavaa myös väärennettyjen teoskappaleiden tuonti Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi. Seuraamuksena maahantuonnista on sakkorangaistus ja törkeimmissä tapauksissa vankeutta maksimissaan kaksi vuotta.

Maahantuonnista seuraa myös tekijänoikeuslain mukainen hyvitysvastuu oikeuden-haltijoille sekä laittomien tallenteiden takavarikointi ja hävittäminen.

Piraatti-CD:stä löytyy yleensä yksi tai useampi seuraavista tuntomerkeistä, joiden perusteella niitä on syytä epäillä luvatta valmistetuiksi:

  • Ei levy-yhtiön logoa
  • SID-koodi tuhrittu
  • Ei SID-koodia
  • Heikkolaatuinen kansilehti ja kuvamateriaali, usein vain kaksiväripainatus
  • Paperi kehnoa
  • Promoversioita
  • Lisenssi- ja tavaramerkkitiedot puutteelliset, virheelliset tai puuttuvat kokonaan
  • Eroavuuksia levyn ja kansien välillä
  • Kirjoitusvirheitä
  • Artistin tai levyn nimi puutteellinen tai puuttuu kokonaan
  • Levyllä usean artistin koko albumit
  • Matala hinta
  • Ei muovikoteloa
  • CD:t, muovikotelot ja kansilehdet pakattu erikseen
  • Kyseessä on CD-R- tai DVD-R-levy


Piraatti-DVD:stä löytyy yleensä yksi tai useampi seuraavista tuntomerkeistä, joiden perusteella niitä on syytä epäillä luvatta valmistetuiksi:

  • Aluekoodi "All" tai "Kaikki"
  • Heikkolaatuiset, helposti irtoavat etiketit
  • Elokuvan nimi on puutteellinen tai puuttuu kokonaan levyltä
  • Julkaisuajankohta - elokuva on yhä teattereissa
  • Alue 1 -logot yhdistettynä aasialaiseen tai kyrilliseen kirjoitukseen
  • Kirjoitusvirheitä
  • Eroavuuksia levyn ja kansien välillä
  • Kansilehdellä virheellistä tietoa muista elokuvista
  • Väripainatus kehnoa / kuvat suttuisia
  • Paperi heikkolaatuista
  • Tekijänoikeuden haltijaa ei ole mainittu tai haltija virheellinen tai keksitty
  • DVD:llä useampi kuin yksi elokuva

Lisätietoja piraattitallenteiden tunnistamisesta on Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n kotisivuilta; www.antipiracy.fi


12. Tekijänoikeutta loukkaavan aineiston saannin estäminen tietoverkoissa

Suojatun aineiston luvaton levittäminen tietoverkoissa on viime vuosina muodostunut suureksi ongelmaksi oikeudenhaltijoille. Tekijänoikeuslakiin lisättiin vuoden 2006 alusta lukien uudet säännökset, jotka mahdollistavat toimenpiteet laittoman toiminnan estämiseksi. Tuomioistuimet voivat yksittäistapauksissa määrätä salassapitosäännösten estämättä Internet-palveluntarjoajan luovuttamaan oikeudenhaltijalle yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta saatetaan luvatta yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa.

Tiedon saatuaan oikeudenhaltijoilla on oikeus nostaa kanne loukkaajaa vastaan toiminnan lopettamiseksi. Tuomioistuin voi asettaa kiellon tehosteeksi loukkaajalle uhkasakon.


13. Luvaton käyttö ja seuraamukset

Tekijänoikeudellisesti suojatun aineiston lainvastaisesta käyttämisestä seuraa hyvitysvelvollisuus ja velvollisuus korvata kaikki käytöstä aiheutunut vahinko. Hyvityksen ja korvauksen saa oikeudenhaltija. Vastoin lakia tapahtuneesta yksityisestä kopioinnista hyvitysvelvollisuus on vain silloin, kun kopioija on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on saatettu yleisön saataviin vastoin tekijänoikeuslakia.

Tekijänoikeusrikkomuksesta säädetään tekijänoikeuslaissa. Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistaa teoksen kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataviin lain vastaisesti tai rikkoo moraalisia oikeuksia, tuomitaan tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoihin.

Törkeämmistä loukkauksista säädetään rikoslaissa. Tahallisesta ja ansiotarkoituksessa tehdystä tekijänoikeuden loukkauksesta, joka on ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa oikeuden haltijalle, voidaan tuomita vankeutta enintään kaksi vuotta.

Tietoverkoissa tehtyjen oikeudenloukkausten osalta rikoksesta tuomitseminen ei edellytä ansiotarkoitusta vaan riittävää on, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle.

Teknisten suojausten kiertämisrikoksesta, teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksesta ja oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeutta enintään yksi vuosi.


Ylläoleva teksti on Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen esitteestä. Se antaa vain yleiskuvan pääsäännöistä.  Yksityiskohtaista tietoa omista oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi käyttäjänä tai oikeudenomistajana saat ottamalla yhteyttä tekijänoikeusjärjestöön.